Kirjateltalla riitti vilskettä myös.
Ihmisistä näkee melko nopeasti, ketkä ovat kirjaihmisiä ja ketkä vain paikalle pöllähtäneitä selailijoita. Kirjaa kohdellaan niin eri tavoin. Osa nappaa pöydällä olevan pehmeäkantisen kirjan ja plärää sitä nopeasti, jolloin kirjan kansi ja sivut taittuvat. Laskee teoksen takaisin pöydälle ja jatkaa matkaa seuraavaan "kojuun". He eivät tutustu kirjaan muuten kuin taittaen sitä sekunnin ajan.
Osa taas tulee pöydän ääreen tarkkaillen kiinnostuneena eri otsikoita. Lopulta tarttuvat johonkin kirjaan syventyen joko takankanteen tai sisällä oleviin liepeisiin. Sitten he avaavat kirjan rauhallisemmin ja tutkivat sieltä täältä sisältöä, kirjainten kokoa lukumukavuuden tähden jne. Heidän kanssaan on myös mukava jutella kirjoista, sillä useimmiten heillä on niistä myös jotain sanottavaa.
Kirjaihmiset, helliä rakastajia. ;)
Päivät menivät varsin nopeasti, enkä ehtinyt käydä juurikaan kuuntelemassa kirjailijoiden haastatteluja. Sieltä täältä kuului haastattelupätkiä, mutta ihan kirjateltan nurkassa olevan lavan eteen pääsin vain kerran. Leo Stranius ja Tom Henriksson ovat tehneet kiinnostavan teoksen Ekopop! Ekologisen ja onnellisen elämän opas (Avain, 2011). En ole vielä päässyt lukemaan teosta itse, mutta haastattelun perusteella siinä kiinnostavat konkreettiset neuvot ja saarnaamaton, keskusteleva tyyli. Kirja jakautuu useampaan osioon, joissa käsitellään mm. ruokaa, kuluttamista, asumista ja ei vähempää kuin onnellisuuden avaimia. Teoksessa on kuitenkin haluttu avata helppoja ratkaisuja ekologisempaan arkeen. Palaan kirjaan paremmin, kunhan saan sen käsiini.
Olisin niin innolla ollut kyllä mukana tuollaisessa tapahtumassa, mutta se tämä välimatka :/
VastaaPoistaOi että, tuo ihmisten tapa käsitellä kirjoja..siitä voisin keskustella loputtomiin. En esimerkiksi enää lainaa kirjojani kuin harvoille ja valituille, sillä en halua enää yhtään kirjaa takaisin niin, että se on "vahingoittunut". Ellei kirja ole sitten joku minulle suht neutraali, joka vaan jäänyt hyllyyn.
Ostotilanteessa tai tuollaisissa vastaavissa kuin messut, näkee varmasti monenlaista kirjojen käsittelijää ;) Huomasin muuten itse nyt kirjamessuilla ollessa, että yhtä kirjaa kädessä pidellessä, toisella kädelle ikään kuin silitin sitä kirjan kantta ajatuksissani!! Alkoi melkein siinä yksikseni naurattaa oma käytökseni. Mutta kai siitä heijastuu se kunnioitus kirjoja kohtaan.
Varmasti heijastuu. Ihmisten käsittelystä näkee paljon, ainakin sen tuntuman kirjaan. Myöskin, että eihän se ole oma, joten en ymmärrä kansien taittelua ja sitä tolkutonta pläräämistä, josta ei varmasti saa mitään selvää.
VastaaPoistaPetja on tuossa kuvassa melko egoilijan näköinen. :)
Minulla viikonloppu kului pääasiassa muualla, mutta kävin kyllä tätäkin tapahtumaa katsastamassa. Tuo kirjaesittely vaikutti mukavalta. Olin kirjateltassa vain sunnuntai-iltana ja aika myöhään, joten tuo jäi kuulematta, mutta ihan hyvän tuntuman tapahtumiin kuitenkin ehdin saada. :)
VastaaPoistaHieno, kutkuttava analyysi kirjaihmisyydestä! Ja hui, aloin heti miettiä, miten olen käsitellyt kirjoja ostoksilla ollessani. Usein vilkaisen kirjaa nopeasti ("skannaan" tuotteet muutenkin aina tosi nopsaan ostoksilla ollessani), toivottavasti kukaan ei ole ajatellut, että tuo ei ole ainakaan kirjaihminen. Tosin se, joka näki minun ihan hätkähtävän Sudentalja-trilogian ääressä kirjakaupassa, ei voinut ainakaan ajatella niin....
VastaaPoistaOlisin tullut minäkin moikkaamaan, mutta se kivisavotta... En poistunut kotoa ollenkaan, enkä taida poistua helatorstaina enkä ensi viikonloppunakaan. Mutta ehdin kuitenkin lukea kaiken pihahuhkimisen lomassa, että ihan mahdoton en (vielä) ole!
Joo, ei tämä niin tarkkaa analyysia ollut, mutta on vaikea uskoa, että todellinen kirjanrakastaja haluaisi tieten tahtoen pahoinpidellä kirjoja. :)
VastaaPoistaOlisi ollut mukava nähdä, mutta kivet ottavat oman aikansa.
Kiitos infosta tilaisuudesta. Tänä vuonna ei päästy ollenkaan mukaan. Meillä on joka vuosi samaan aikaan pojan synttärit - ensi vuonna siirretään synttäreitä, jos on jotain mielenkiintoista musiikkia. Nyt tänä vuonna olisi ollut nepalilaista musiikkiakin, mutta ei edes sen takia siirretty juhlia =O
VastaaPoistaMä joskus hajamielisenä saatan kohdella kirjoja 'epäammattimaisesti', mutta joskus taas jään asumaan kirjojen kansiin ja ensimmäisille sivuille...
Tämä olisi ollut niin innostavan oloinen tapahtuma. Olisin mielelläni osallistunut, jos olisin ollut pääkaupunkiseudulla tapahtuma-aikaan. Toivottavasti ensi vuonna on vastaavaa. :)
VastaaPoistaVoi hiisi kun olisin halunnut tulla Hanna! Nyt vain sitten sukulaisapu nousi kirjojen ohi, tällä kertaa.
VastaaPoistaIhana tuo analyysisi kirjojen käsittelystä! Ja noinhan se on. Minä tosin olen vähän huono pokkarien kanssa siinä mielessä että minusta on ihanaa jos ne ovat luetun näköisiä. Sen vuoksi en mielelläni lainaa muilta pehmeäkantisia kirjoa koska pelkään turmelevani ne :D (ps. ei hätää, Gourmet on edelleen kunnossa!)
( ja hiisi, melkein lainasin tuon Gallayn Rakkaus on saaren pikalainana tänään mutta totesin etten välttämättä ehdi lukea sitä ennen maanantaita! Kutkuttaa! )
VastaaPoista