Opettelin jouluna vähän kutomaan. Tein innoissani sukkaparin, useamman muhkean kaulurin ja aloittelin toista sukkaparia. Sitten loma olikin ohi ja palattuani Lapista Helsinkiin unohdin täysin, että miten niitä kantapäitä oikein tehtiinkään. Netissä on paljon ohjeita, mutta mikään ei voita sitä, kun voi näyttää työnsä kärsivälliselle opettajalle, äidille. Hän neuvoo sen tavan, miten hän on tottunut sukkia kutomaan. Aloittelevana käsityöharrastajana saan paljon iloa myös käsityökirjoista. Niitä on monentasoisia, osa sopii suoraan aloittelijoille ja osasta voi inspiroitua suunnittelemaan omia mallejaan.
Minulla on käytössä Neulontapäiväkirjani-teos (Wsoy, 2011). Kovakantinen, mutta kierrevihkon tapainen päiväkirja pitää sisällään neulomisen eli kutomisen (!) perusvinkkejä. Ensiksi tutustutaan ihan erilaisiin lankatyyppeihin ja silmukoihin. Neulontapäiväkirjassa on osiot lankavaraston kirjanpitoa varten ja lopussa on oma erillinen osio projekteille. Sinne kerätään tietoja kudontatöistä ja näin vasta-alkajana koen aika innostavaksi heti alusta asti kirjata näitä pieniä projektejani. Kokeneempi kutoja käyttää varmasti enemmän näitä päiväkirjaosioita kuin teoksen niksejä, mutta testautin tätä teosta ystävälläni, joka on himokutoja ja hän sanoi löytävänsä teoksesta silti näppäriä pikkuvinkkejä.
Sen sijaan toiseen käsityökirjaani hän ihastui. Itselleni se oli vähän pettymys, koska koin sen vielä turhan haastavaksi. Claire Montgomerien Luonnonvärien lankapaketti (Wsoy, 2011) jakautuu kolmeen pääosioon: Lanka ja väri, Väripaletit sekä Lankakartasto. Ensimmäisessä osiossa käsitellään inspiraation lähteitä ja tähän ystäväni juuri ihastui. Hän värjää itse lankoja ja piti inspiraatio-osuuksien värikkyydestä. Teoksessa on tunnelmatauluja, joiden avulla voi sovitella toisiinsa sopivia värejä omaan kutomismalliinsa. Tämä voi auttaa lankavaihtoehtojen punnitsemisessa.
Väripaletteja on kuuden eri teeman mukaan Meren sinisestä Lumottuun metsään. Kunkin teeman kohdalla on kuvitettuja projektiehdotuksia. Näistä kuvista voi taas inspiroitua oman mallin kanssa.
Lankakartastossa näytetään erilaisia lankoja oikeassa koossa ja ne on jaoteltu vahvuuden mukaan. Jokaisesta langasta annetaan täydelliset tiedot: valmistaja, paino, värin nimi ja langan materiaali.
Teoksen alussa on oma kappaleensa luomisprosessille ja oman tunnelmataulun tekemiselle. Sen verran hän kuitenkin antoi teokselle moitetta, että siitä puuttuu hyvät mallikuvat itse työvaiheista. Kukaan ei jaksa seurata pitkiä ohjeita kierros kerrallaan ohjeistettuna. Sain onneksi tuota toista kirjaa varten vähän keskusteluapua, sillä olin aluksi pettynyt siihen koska se ei kauniista kuvista huolimatta vastannut vielä ihan omaa taitotasoani. Nyt olen kuitenkin onnellinen, että hankin sen. Voin antaa sen samaiselle ystävälleni lahjaksi. ;)
Käsityöihmiset, luetteko paljon erilaisia käsityökirjoja vai katsotteko mieluummin ohjeita käsityölehdistä ja/tai netistä?
Tiedän, että kirjabloggaajissa on paljon lukijoita, jotka nauttivat monenlaisista käsityö-, sisustus-, puutarha- ja harrastekirjoista. Itse olen vasta nyt kiinnostunut lueskelemaan tämäntyyppisiä tietokirjoja. Ostin huuto.netistä näiden kaveriksi Wsoylta 70-luvulla ilmestyneen käsityökirjasarjan Kauneimmat käsityöt. Niissä vasta olikin mielenkiintoisia kuvia.
Kuvat ovat vähän huonolaatuisia, koska kuvasin yöllä tosi huonossa valossa ennen tänne Lappiin tuloa. Pahoitteluni.
Hienoja kirjoja! On totta, että vaikka tekisi erilaisia käsitöitä paljon, voi kirjoista löytää hauskoja niksejä ja uutta kokeiltavaa.
VastaaPoistaNeulominen eli kutominen (! :-)) on todellakin hyve. Jos ennen isännät selvittivät päänsä halkoja hakkaamalla, emännät neuloivat. Onneksi varsinkin neulomista voi tehdä edelleen. Halkojen hakkuu ei joka paikassa onnistu tai ole tarpeenkaan. Voisi sanoa, että miesparat ;-)!
Huokailen täällä vaan, että kunpa osaisin tehdä käsitöitä: ommella, neuloa, virkata, kirjoja. Mutta ei.
VastaaPoistaNeulomisen ja kutomisen eroa on hauska miettiä. Savolaisesta näkökulmasta sukkia neulotaan ja mattoja kudotaan. Satakuntalainen anoppini taas neuloo silloin, kun ompelee ja kutoo, kun neuloo. :)
Meillä kans neulotaan silloin, kun tehdään käsitöitä ompelukoneella ja kudotaan sukkia. Meillä kyllä kudotaan myös mattojakin.
VastaaPoistaKäsityöt ovat auttaneet minua rentoutumaan, mutta tarvitsen silti jonkun lisävirikkeen. Katson joko televisiota tai kuuntelen äänikirjoja samalla. En osaa vielä keskustella ja kutoa yhtä aikaa. :D
Minäkin tykkään kutoa, "neulominen" ei taivu minunkaan murteeseen ;) Itse tykkäsin Neulojan niksit (Betty Barnden) ja Virkkaajan vinkit (Jan Eaton) -opuksista, molemmista löytyy perustekniikat, termit ja kaikennäköisiä vinkkejä. Suosittelen!
VastaaPoistaMinä tykkään tehdä kanavatöitä. Nyt on kesken mummon vanha työ. Tuo ajatelma mietiskelystä ja neulomisesta on kyllä totta, pätee myös kanavatöihin! :)
VastaaPoistaKivaa, käsitöitä!
VastaaPoistaIhan ensimmäiseksi tähän kutomis-neulosmispulmaan, jota selvitin viime vuonna yhden matikkaopiskelijan pyynnöstä. Jossain kielilaitoksen tms. sivuilla sanottiin että molemmat termit ovat oikein, tosin "virallisesti" käytetään sanaa neulominen. Neulominen on murrealkuperältään itäsuomalainen, kutominen länsisuomalainen. :)
Minä käyn aika paljon nettisivustolla Ullaneule, jossa on paljon ilmaisia ohjeita helpoista vaativiin. Luottokirjana olen pitänyt myös alunperin jenkkiläistä Stitch n Bitch-sarjaa, jossa on hauskoja ohjeita.
Kiva kun teit tämän Hanna, kauniita kirjoja esittelit ja minulle uusia myös. Ihanaa Lappia!
Kutominen on uskomattoman rentouttavaa. Se on myös mun suosikkiajanviete automatkoilla. :)
VastaaPoistaMulle tulee Moda ja Novitan lehti, mutta nyt olen ihastunut myös käsityökirjoihin. Netistä katson vinkkejä Käspaikka-sivulta. Sieltä löytyy monenlaisia kantapään ohjeitakin. :D Varmaan YouTubesta löytyis vaikka mitä myös. :)
Katsos, Hanna, miten paljon kommentteja! ;)
VastaaPoistaMinua kiinnosti erityisesti tuo neulomis-/kutomissanan alkuperä. No, olisi sen pitänyt olla selvää, sillä neulominen on minulle oikeasti sitä villasukkien valmistamista, mutta kutominen kuulostaa jotenkin hienommalta. :)
Innostun ehkä noin kymmenen vuoden välein neulomisesta, mutta en ole siinä hyvä. Ehkä siksi innostus on ainakin toistaiseksi aina loppunut lyhyeen. Mutta olen silti haaveillut jonkin aikaa "ompelukerhosta". Hanna, haluaisitko aloittaa kanssani sellaisen vaikka syksyllä (kesällä ei sentään voi neuloa)?
Minä tykkäisin neuloa, mutta osaa vain tehdä suoraa neulosta, eli kaulaliinat sujuu ;)
VastaaPoistaTuo ensimmäinen kirja kyllä vaikuttaisi niin mun kirjalta!!
Nopeasti vastaan, kun olen niin huonosti koneen ääressä täällä Lapissa ollessani. Illalla sitten paremmin paneudun kommentteihinne. Kiitos paljon, olin melko varma, että aloittelijan käsityökirjapostaus ei olisi niin kiinnostava, koska minulla on vähän sanottavaa itse käsitöiden tekemisestä.
VastaaPoistaMarjiksen youtube-vinkkiä en ollut tajunnut edes itse, vaikka muuten kaiken maailman käyttöoppaita katson youtuben kautta.
Karoliina, kuulostaa tosi hyvälle. :)
Minä olen aikanaan oppinut kutomaan puikoilla, ja kudon siis yhä, silloin kun ennätän. Olen myös kutonut kangaspuilla joskus kauan kauan sitten.
VastaaPoistaKäsityömalleja ja -ohjeita löytyy kyllä netistä vaikka kuinka paljon, ja niitäkin käytän (kuten myös lehtiä), mutta tällaiselle kirjojen ystävälle kirja on kuitenkin aina kirja. Käsityökirjojen kirjo on sen verran laaja, että varmasti löytyy jokaiselle jotakin, vasta-alkajasta kokeneeseen :-)
Minä nappasin tuon Kauneimmat käsityöt -sarjan itselleni vanhempieni kirjahyllystä auttaessani heitä muutossa parisen vuotta sitten :-) (vanhempieni suostumuksella kuitenkin).