Jean Kwokin Käännöksiä (Bazar, 2011) linkittyi mielessäni vahvasti aiemmin lukemaani Tiikeriäidin taistelulauluun, sillä molemmissa on pätevä, ahkera ja älykäs kiinalaistyttö, joka pyrkii elämässä eteenpäin. Muuten kirjoja ei voi yhdistää, sillä aihe on hyvin erilainen. Siinä missä tiikeriäidin pienokaiset ahkeroivat suurilta osin totellakseen äitiään, Käännöksiä-teoksen Kimberly haluaa tehdä sen kiitollisuuttaan äitinsä tähden.
Kävin alkukeväästä Bazarin kevätpressissä kuuntelemassa Kwokia hänen kertoessaan esikoiskirjastaan ja omista taustoistaan. Hyvin paljon teoksessa ja Kwokin elämässä on yhteyksiä ja lopulta lukiessa päähenkilön Kimberlyn ulkonäkö sekoittui mielessäni kirjailijan olemukseen.
Hongkongilainen Kimberly muuttaa äitinsä kanssa New Yorkiin paremman elämän toivossa, mutta he päätyvät raatamaan tehdastyössä ja asumaan erittäin alkeellisissa ja kurjissa olossa. He ovat aluksi täysin kielitaidottomia ja eräs kiinnostavimpia piirteitä on ensimmäisessä persoonassa toimivan kertojan käyttö. Kwok on halunnut tällä tavalla näyttää, kuinka ulkomaalainen voi vaikuttaa typerälle, kun hän yrittää puhua vieraalla kielellä, mutta kuinka älykkääksi hän muuttuu hänen puhuessaan omaa äidinkieltään. Kimberlyn äiti osaa vain muutamia sanoja englantia ja hänen hokiessaan niitä, tulee puheeseen tahatonta komiikkaa. Kun hän puhuu tyttärelleen kiinaa, muuttuu lukijan silmissä henkilön olemus ihan täysin.
Tehokas ratkaisu kirjailijalta.
Sitä mukaa kun Kimberly oppii englantia, sitä mukaa lukijakin pääsee selvyyteen, mitä hänen ympärillään olevat ihmiset puhuvat. Minusta tämä on mielenkiintoinen tapa tuntea päähenkilön kasvutarina ja kehitys.
En ole tosiaan lukenut tätä englanniksi, mutta suomennoksessa on omaan makuuni saatu tämä kielellinen kömpelyys ja kehittyminen toimimaan loistavasti.
"Etkö puhu englantia? He sanoivat, että puhut" Opettaja sanoi sen jotenkin marisemalla. Keistä "heistä" hän oikein puhui? Hän veti ilmaa keuhkoihinsa. "Miksi sinä olet myöhässä?". Sen ymmärsin. "Olen pahoilla, herra. Koulu hukassa."
Käännöksiä on epäoikeudenmukaisesta ja ihmisriistoisesta aiheestaan huolimatta hyvin elämänmyönteinen ja positiivinen kirja. Köyhyys ja rikkaus kulkevat teoksessa rinnakkain, vaikka paikoin alleviivataan liiallisesti rikkaiden tietämättömyyttä köyhien oloista, koin tarinan puitteet silti uskottaviksi. Kurjia oloja ei osoitella jatkuvasti sormella, mutta kyllä täytyy olla kivestä tehty, ellei sydänalassa värähdä lukiessa tehdastyöläisten arjesta. Pidin siitä, että kauhistelulle jätettiin kuitenkin teoksessa vähän tilaa ja elämänhaluisuus ja tarmokkuus kukoistavat Kimberlyn ja hänen äitinsä elämässä ja heidän keskinäisissä väleissään.
Kirjan loppu on kiinnostava, ja voin uskoa sen jakavan ihmisiä. Osalle se on nimenomaan se väärä loppu, kun taas itselleni se sopi hyvin ja pelkäsin jo toisenlaista ratkaisua. Enempää en halua paljastaa.
Lopussa hypätään yllättäen tarinassa 12 vuoden päähän ja lukijalle näytetään, mihin nuori Kimberly lopulta päätyy.
Kutkuttava ratkaisu jälleen.
Teoksessa on monia hyvin toimivia ja kiinnostavia keinoja ja odotan kovasti hänen toista teostaan, jonka hän kertoi olevan myös omaelämäkerrallinen. Kwok työskenteli opiskeluaikanaan myös yläluokkalaisten keskuudessa ammattilais-salonkitanssijana ja hän on näiden kokemusten ympärille kirjoittamasta uutta teosta.
Teokseen sopii hyvin suomalainen sananlasku: Ahkeruus kovankin onnen voittaa.
Kwokin esiintyminen Bazarin kevätpressissä löytyy mm. Youtubesta. Blogimaailmassa kirja on pyörinyt ainakin Mari A.n ja Katjan käsissä.
Jean Kwok: Käännöksiä
Bazar, 2011
Sivuja: 280
Suomentanut: Ulla Lempinen
Ihastelen kuvassa näkyvä pulleita basilikan (?) lehtiä ja silmäilen juttusi vain sieltä täältä, sillä tämä on tulossa lukuun ihan kohta ;)
VastaaPoistaEn paljastele mitään tärkeää, kuten ei tapanani ole, joten rohkeasti vain lukemaan. ;)
VastaaPoistaBasilikan lehdet tosiaan pääsivät kuvaan mukaan.
Mutta tiedän, että olet lukemassa kirjan ihan kohta, joten ymmärrän halusi vain vilkuilla ympäriinsä. Kohta saat vilkuilla lisää Katjan blogiin. ;)
VastaaPoistaMinäkin olen lukemassa kirjan kohta, joten yritin lukea vain noin joka toisen rivin kirjoituksestasi ja keskittyä basilikanlehtiin. :)
VastaaPoistaBasilikanlehdet ovat selvä hitti. ;) Tuoksuvatkin niin huumaavasti.
VastaaPoistaKohta pääsen linkittämään siis Susan ja Jennin arviot tähän.
Tämäkin vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta, taidan lisätä senkin lukulistalle.
VastaaPoista(Ja kyllä, basilikanlehdet ovat hitti ;-) )
Basilika on minunkin suosikkiyrittini, mutta koska sain juuri oman juttuni kirjasta valmiiksi, ehdin lukea sinun arviosi ajatuksen kanssa. :)
VastaaPoistaHyviä huomioita kirjasta! Kwok kirjoittaa taitavasti, koska onnistuu juuri sovittamaan yhteen kaiken kurjuuden ja silti tuomaan mukaan elämäniloa ja jopa huumoria. Kerrontateknisesti Kwok tekee onnistuneita ratkaisuja.
Lopusta on pakko sanoa, että minäkin pidin siitä ja se oikeastaan teki kirjasta niinkin hyvän kuin se on. Se on kiinnostava, kuten sanoit, ja omalla tavallaan yllättävä. Hyvä niin!
Kiitos Katja. Olit tehnyt juuri sellaisen arvion, kun ajattelinkin ja toivoinkin sinun tekevän. Elävän, tarkkaavaisen ja lämpöisen. :)
VastaaPoistaNorkku, mikäköhän olisi seuraava hyvä yrtti kirjan oheen mainoksena. ;)
VastaaPoistaIhana kuulla, että kirjassa korostuu elämänmyöteisyys kaiken kurjuuden keskellä. Mielenkiintoista, että Kimberlyn kehitystä kuvataan kielen oppimisen kautta!
VastaaPoistaNo luin minä sitten kuitenkin ;P Ja kohta menen lukemaan Katjallekin! Mielenkiintoinen ajatus tuo kielen käytön myötä koittaa lukijalle näyttää, miten se kielen osaamattomuus voi antaa tyhmänkin kuvan ihmisestä mutta kun pääsee puhumaan ns. omaa kieltä, totuus onkin toinen.
VastaaPoistaAika paljon tässä tosiaan korostuu sellainen amerikkalainen unelma, torakoiden talosta menestykseen. Varmaan juuri sellainen tarina, jollaisen amerikkalainen (tai länsimainen) yleisö haluaakin kuulla.
VastaaPoistaYritin jotenkin sulkea silmäni siltä, sillä muuten kirjassa oli mukava ote. Juuri siihen, mikä on toisen polven maahanmuuttajan rooli uudessa maassa. Ja miten yhteiskunnan ulkopuolelle se, joka ei kieltä (tai tapoja) osaa, jää. Jos mietitään Suomen oloissa sellaista maahanmuuttajaa, joka ei osaa suomea ja joka tulee vaikka suomen kurssille, niin tästä saa vähän näkökulmaa siitä, että suuri voitto on jo se, että maahanmuuttaja saadaan pois kodin seinien sisältä.
Enkuksi oli vähän toisella tavalla tuo kohta, jonka mainitsit. Mutta hyvin siinäkin tuli ilmi se, miten tuo kieli on vaillinainen ja täydentyy.
Ihmettelin ensin että oletko postannut tämän kahdesti mutta olikin niin, että Katja oli julkaissut omansa lähes samaan aikaan ja teidän kirjakuvanne ovat todella samanhenkiset! Hauskaa! :)
VastaaPoistaJa kuulostaapa kiinnostavalta kirjalta, tämän haluan ehdottomasti lukea. Tuosta kieliratkaisusta tuli mieleen Pieni punainen sanakirja rakastavaisille (Xiaolu Guo), jossa oli käytetty vähän samantyylistä kikkaa.
Hieno teksti Hanna!
Minäkin lukaisin tämän vähän ylimalkaisesti, sillä kirja on kotihyllyssä ja lukulistalla. En pelkää lukea muiden arvioita etukäteen, mutta kirja ei vain vielä kiinnosta niin paljon. Palaan aina lukemaan hyvien kirjoittajien arviot sitten, kun olen itsekin lukenut kirjan. <3
VastaaPoistaLinnealla piti vielä huikata, että aion lukea myös tuon Pienen punaisen sanakirjan rakastavaisille tänä vuonna. Se kuuluu olevan hyvä.
Hanna, nyt sinä ja Katja olette tämän jo tehneet...Olenko minä jossai´n väärässä rytmissä vai mitä;-)
VastaaPoistaLiitelin teidät molemmat vain pintaa raapaisten nähdäkseni että kirja kannattaa tehdä.
Pienen mökin emäntä, minustakin se oli mielenkiintoista. Kirja on kuitenkin niin lyhyt kuvatakseen pitkällä aikavälillä kehityskertomusta, niin kielen kautta se nopeammin konkretisoituu. Lisäksi, että äiti tosiaan vaikuttaa "tyhmemmältä", kun hän yrittää kommunikoida muiden kanssa, koska ei osaa englantia.
VastaaPoistaMari A., miekin halusin lukea tämän kirjan leppoisana ja vetävänä tarinana ja jättää taka-alalle tuon sankarillisuuden. Monet lukijat olivat englanninkielisissä blogeissa kertoneet, että Kwok kertoo osaltaan myös heidän tarinaansa tässä, joten selvästi moni maahanmuuttaja pystyy silti samaistumaan Kimberlyn ja hänen äitinsä kokemuksiin. Toisaalta se on surullista, että ovatko lähtökohdat todella niin pahoja ja kaikkien on taisteltava itsensä "voittoon."
Linnea, joo meillä oli Katjan kanssa diili postata samana päivänä, mutta minusta oli hassua kuinka samanlaiset kuvat meillä sitten tuli vahingossa. :)
VastaaPoistaKiitos kirjavinkistä, sopii tähän Kiina-teemaani.
Karoliina, toivottavasti palaat sitten tänne ja lukeudun näihin taitaviin. ;)
Leena Lumi, ethän sie ole myöhässä, kirjoja on vain niin paljon ja teet niitä joka päivä. Kun monelta kustantamolta ilmestyy yhtä aikaa kirjoja, niin eihän kaikkea voikaan tehdä samaan aikaan. Kannattaa kyllä tehdä, minusta on mielenkiintoista lukea erilaisia näkökulmia lukemiini teoksiin.