Aamun kirjojen virrassa

Kirjavinkkejä satelee joka puolelta. Luen paljon kirjablogeja ja hamuan niiden perusteella kirjoja kirjaston varausjärjestelmään. Kuuntelen ja katselen myös kirjaohjelmia, joista tarttuu mielenkiintoisia vinkkejä mieleen. Luen kirjallisuuskritiikkejä ja kirjallisuuskeskusteluita netistä. Suuren osan lukemistostani määräytyy tutkintovaatimusten mukaan. Silloin tällöin nappaan kirjastosta jonkun ennalta tuntemattoman kirjan, mutta näitä ehdin harvoin lukea. Useimmin tuntuu, että jo valitessani kirjaa, minulla on siitä jonkinlainen ennakko-odotus.

Tänään kuuntelin Ylen Aamun kirjassa -ohjelmaa ja kiinnostuin taas uudesta kirjasta Essi Tammimaa: Paljain käsin. Myönnän kyllä, että olin silti teoksesta kuullut aiemminkin, sillä olen seurannut kirjailijan blogia.

Pidän valtavasti Seppo Puttosesta ja pidän häntä pätevänä auktoriteettina minun kirjavalinnoissani. Kuuntelin Tammimaan esittelyä  ja teos vaikuttaa todella kiinnostavalle. Se on juuri julkaistu Gummeruksen kautta, mutta ei vielä löytynyt kirjastosta. Kirjailija nosti teoksesta kiinnostavia teemoja esiin, millainen on naisen ruumiillisuus, nais-sukupolvien sota-aikojen kokemukset ja  millaiset jäljet siitä on jääneet. Kirja kulkee nykyaikaan asti ja yhdellä päähenkilöllä on piinaava tarve miellyttää muita ihmisiä, teos kuljettaa syitä nykyajan tapahtumiin ja oirehdintaan vuosikymmenten ja sukupolvien päähän. Kirja ei kuitenkaan ole Puttosen mukaan miesvastainen, vaikka siinä nostetaan sukujen naisia keskiöön. Miehet voivat potea maailmantuskaa ja maata sohvalla odottaen että askareet on tehty ja ruoka on valmista. Jos naiset tekisivät samoin, heitä olisi pidetty hysteerikkoina.

Harvoin teen tietystä kirjasta esittelyä ennen kuin olen sitä itse lukenut, mutta halusin myös esitellä tuon Ylen ohjelman blogissani. Myös sen, että kuinka eri paikoista nappaan kirjavinkkejä. Ennen muut ihmiset vinkkasivat minulle kirjoja, mutta nykyisin harvemmin minulle kukaan enää kehottaa lukemaan jotain tiettyä teosta. Suurin osa vinkeistä tulee kirjabloggaajilta. Lukemisen järjestys on silti todella mielivaltaista. Minulla on monia kirjoja kesken ja tiedän ihmisiä, jotka eivät ikinä pystyisi lukemaan viittäkin kirjaa yhtä aikaa. Minua tämä ei haittaa, enkä koe lukemisen kokemuksen tästä väljähtyvän. Joskus luen kirjan kannesta kanteen sillä istumalla, mutta useimmiten vaihtelen kirjojen välillä. Yleinen fiilis ohjaa paljon lukemista, vaikka olenkin niin monen kirjan loukussa, etten enää samoile kirjaston hyllyjen välissä ja nappaa sieltä kiinnostavia kirjoja, tietämättä mitä kotiini kannan. Tämä on rajoittavaa, mutta sellaista vaihetta elän nyt. Luen paljon, mutta pyörin tuttujen vinkkien varassa.