4.1.2011

Paula Noronen & Annukka Leppänen: Pirjo ja kaveri

"Mä haluaisin että lesbous olis vielä rikos"


Kuvanäyte kirjasta
Paula Norosen ja Annukka Leppäsen sarjakuvakirja Pirjo ja kaveri (Like, 2010) tuntuu samaan aikaan tutulle ja ajankohtaiselle. Albumissa vitsaillaan esimerkiksi Päivi Räsäsen mielipiteillä ja miten hän käyttäytyy lesbobaarissa. Päähenkilöt Pirjo ja hänen lesboystävänsä pohtivat lesbouden lisäksi myös yleisesti naiseutta ja ihmissuhteita.

Otin tähän arviooni kuvanäytteen kirjasta, kuten monesti liitän tekstinäytteitä, jotta piirustustyylistä ja huumorista saa jonkinlaista kuvaa. En ole kysynyt lupaa tämän kuvan julkaisemiseen ja otan kyllä sen pois, mikäli tämä kuvanäyte tekijöitä häiritsee. Mutta arvioidessa tekstiä ja kuvaa, on helpompi antaa pieni näyte, jotta lukija ymmärtää sen, mistä puhun.

Pirjo ja kaveri toimisi minusta loistavasti myös lehtien sarjakuvastrippeinä, sillä teksti naurattaa lyhyemmissäkin pätkissä. Kun luin kirjan kannesta kanteen, niin samanlaiset vitsit voivat vähän puuduttaakin ja nokkeluus mennä ohi korvien. Samoin minulle käy esimerkiksi Viivin ja Wagnerin kanssa. Monissa nyt lukemissani sarjakuvissa omassa lukukokemuksessani painottuu joko teksti tai visuaalinen kerronta ja tämä teos on minusta hyvä esimerkki juuri hauskasta tarinasta. Kuvat ovat aika minimalistisia, vaikkakin miellyttävästi piirrettyjä. Jopa arkisia, ettei niitä tavallaan edes sen kummemin huomaa. Lesbouden ja naisten suhteiden ympärille rakentuu monta vitsiä, mutta minun nauruhermooni osuivat myös Pirjon pohdinnat esimerkiksi siitä, miksi illat menevät pitkäksi, vaikka lähtee vain yhdelle ja miksei sama toistu myös liikunnan suhteen. "Piti vaan yksi laite käydä, mutta kävinkin kymmenessä. Samaan syssyyn vedin sulkapallotreenin, jumpan ja vielä tunnin lenkin."

Teksti on paikoin hyvinkin nasevaa ja naisten välistä rakkautta ei glorifioida, vaan kerronta kuljettaa lukijaa makkarin riidoista erilaisten parisuhteiden pohdintaan. Lesboudesta ei silti myöskään tehdä typerryttävää vitsiä, vaikka monet hauskuudet pohjaavatkin stereotypioihin. Suosittelen sarjakuvaa, sillä se on hyvin helposti lähestyttävä ja hauskuttava kokonaisuus.

Minua itseä onkin purrut pieni sarjakuvakärpänen ja toivon mukaan opin lähitulevaisuudessa analysoimaan enemmänkin sarjakuvan visuaalisuutta, sillä monesti "menen teksti edellä".

Paula Noronen & Annukka Leppänen: Pirjo ja kaveri
Like, 2010
Sivuja: 63

Paula Noronen on helsinkiläinen freelance-kirjoittaja. Hän työskentelee radion, television ja elokuvan parissa. Annukka Leppänen on Helsingissä asuva tietotekniikan aikuiskouluttaja, graafikko ja kuvittaja. (Liken sivuilta poimittua)

9 kommenttia :

  1. Mielenkiintoinen arvostelu. :) Mun ei tule luettua sarjakuvia, joten on hyvä että voi itseään sisivstää lukemaalla muiden arvioita niistä. :)

    Ja arvostelussa saa julkaista näytteen tai kuvan taideteoksesta. :)

    VastaaPoista
  2. Marjis, hyvä tietää. En ollut aivan varma, vaikka tekstinäytteitä olen julkaissut ennenkin, niin kuvan suhteen olin epävarma.

    Muhun on purru kaikenmaailman ötökät, sarjakuva-, käsityö-, blogistien tapaamiskärpäset. :)

    VastaaPoista
  3. Viime vuonna tuli luettua aika vähän sarjakuvia, joten ajattelin, että tänä vuonna pitää korjata sekin virhe. Tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta, pitää laittaa muistiin. :)

    VastaaPoista
  4. Minä näytän peukkua sarjisinnostukselle! Pirjo ja kaveri ei ole mulle kovin tuttu, mutta Akateemisessa kirjakaupassa olen tainnut sitä plarailla. Paula Norosen huumori uppoaa noin yleensä kyllä hyvin. :)

    VastaaPoista
  5. Tämä kyllä nauratti jo tässä arviossa, täytyy yrittää etsiä itse kirjakin jostain :-) Mahtavia tekijöitä meillä, myös sarjispuolella. Kiitos taas vinkistä!

    VastaaPoista
  6. Tomomi, miten sinä aina saat mut nauramaan;-) Joskus taas järkytät niin, että sydänkohtaus on likellä. Siis kun katson että mikä kirja sinulla nyt olisi, silmiini hyppääkin suoraan joku hurja lause jostian kirjasta/sarjiksesta tms. Erittäin tehokasta!

    Ja sitten kun luen sinua, minulle tulee väkisin hymy huuleen...Ihanaa!

    Minä en lue nykyän muuta sarjista kuin Maisa & Kaarina ja siinä on kohtalokasta todenmakua...

    VastaaPoista
  7. Leena Lumi, :D Kiitos hauskasta kommentista. Olen miettinyt, että onko tämä tyylini liian epäselvä, koska en otsikoi bloggauksiani luettujen kirjojen mukaan. Mutta toisaalta haluan tiivistää otsikkooni kirjan tai bloggaukseni olemuksen yhdellä kirjasta otetulla lauseella.
    Mukava, että se tehoaa!!

    VastaaPoista
  8. Vaikuttaa hauskalta ja oivaltavalta kirjalta. Kiva huomata että yhteiskunta "kestää" jo tämän tyyppiset kirjat, tekee varmasti lesboudestakin helpommin lähestyttävää.

    VastaaPoista
  9. Minäkään en pahemmin sarjiksia jaksa lukea. Tämä voisi ollakin ihan kiinnostava, mutta piirrosjälki ei miellytä silmää ollenkaan. Olen kamala esteetikko, apua! :D

    Ja noista otsikoista, yleensä minua ärsyttää kirjablogeissa, jos otsikossa ei ole kirjailijaa ja kirjaa, vaan jotain muuta, mutta sinun blogissasi ei haittaa. Nuol lainaukset ovat hyvin onnistuneita. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!