20.1.2011

Jean Echenoz: Pitkä juoksu

"Niin hän kokeilee, ja kappas vain, hän lyö maailmanennätyksen."

Kuva
Jean Echenozin Pitkä Juoksu (Tammi, 2010 alkuperäinen vuodelta 2008) kulki luennassani nopeaa tahtia. Kirja kertoo tsekkoslovakialaisesta juoksumestarista Emil Zátopekista ja siitä kuinka hän naama irvistyksessä juoksi itsensä maailmankartalle ja voitti 4 olympiamitalia. Kirjassa sekoitetaan faktaa ja fiktiota, enkä ole varma kuinka todenmukainen Echenozin kronologinen kerronta oli, mutta oikeastaan kirjan hienous ei ollut ennätyspaikkojen, kisojen ja matkojen ilmoittamisessa vaan Zátopekin hahmossa ja siitä, millainen maailma ja yhteiskunta oli urheilijan taustalla.

Suomessa hän juoksi Helsingin kesäolympialaisissa vuonna 1952 suomalaisten sydämiin kolmella olympiavoitollaan ja sai hellittelynimen Satupekka. Kirjan etuliepeessä kerrotaan virheellisesti, että hän olisi myös Helsingissä tavannut elämänsä rakkauden Danan, mutta tämä ei ole yhtenevä Echenozin tarinan kanssa. Zátopek asui tuolloin jo Danansa kanssa yhdessä ja ihmettelin, että miten tuommoinen virhe oli kirjan etuliepeeseen päässyt.

Pidin Echenozin minimalistisesta ja lakonisesta tyylistä ja laitoin kirjastosta varaukseen hänen teoksensa Minä lähden (suom.2001). Kertojaratkaisu tuntui erikoiselle, sillä hän innokkaasti kommentoi lukijalle ajatuksiaan kesken tapahtumien kerronnan. Tämä ei tuntunut vanhahtavalle tavalle, vaan oli oikeastaan virkistävää vaihtelua nykykirjallisuuden parissa. Kertoja intoutui kesken kisaraportoinnin vitsailemaan perinteisen kisastadionjargonin kustannuksella.

Vaikka kirja kertoi Zátopekista aiheen tasolla, niin syvempi taso esittää urheilijan, joka elää monen ismin, aatteen ja tuulahduksen keskellä. Demokratia, kommunismi, natsismi, kapitalismi, idän ja lännen tulehtuneet suhteet, paha länsimainen kulttuuri, sensuuri, puoluekuri jne. pyörivät urheilun taustalla ja Zátopek, joka halusi vain juosta, oli välillä sosialismin maskotti ja välillä työorja uraanikaivoksilla. Urheiluhuuma vie usein lohdullisestikin katseen pois yhteiskunnallisista ongelmista, mutta tässä teoksessa näytettiin kuinka poliittinen ilmapiiri vaikutti urheiluun.

Mielenkiintoista, kuinka Zátopek oli juoksijana lähes voittamaton, eikä kirja anna tälle mitään syytä. Oikeastaan sieltä on luettavissa vain syitä, miksi hänen ei olisi pitänyt pärjätä. Hän ei aluksi edes pitänyt juoksemisesta, hänen tyylinsä oli loikkiva ja asiantuntijoiden mukaan kehoa rikkova, hän treenasi aivan liikaa ja söi vääriä asioita. Silti hän juoksi itsensä ja Tsekkoslovakian maailmankartalle ja teki useita maailmanennätyksiä. Jopa niin paljon, että niiden luetteleminen tuntui välillä vähän uuvuttavalle, mutta onneksi kertoja tarttuu tähänkin:

"En tiedä teistä muista, mutta minusta kaikki nämä uroteot, ennätykset, voitot ja trofeet alkaisivat vähitellen riittää. Ja kappas vain, nyt Emil ryhtyy häviämään."

Minimalistista huumoria faktaa ja fiktiota sekoittaen. Tykkäsin!

Jean Echenoz: Pitkä juoksu
Tammi, 2010
Sivuja: 127
Suomentanut Erkki Jukarainen

11 kommenttia :

  1. Eikös ollutkin nopea kirja? :) Avomies kommentoi tuohon voittamiseen, että ilmeisesti siinä yhdistyi lahjakkuus ja paljon juokseminen. Silloin oli kuulemma tapana harjoitella paljon vähemmän kuin nykyään.

    Tykkäsin kanssa tästä kirjasta. :)

    VastaaPoista
  2. Tämä oli tosi nopea kirja, mutta pidin tuosta kertojasta. Hän/Se oli kuin hauska urheilukisojen selostaja, joka vitsailee välillä. Olisin silti mielelläni lukenut tämmöisen kirjan myös suomalaisesta juoksijasta, Viljo Heinosta. :)

    VastaaPoista
  3. Tää oli hauska ja hyvä kirja. Hauskaa oli myös se, että tuosta otsikosta tiesin heti mistä kirjasta on kyse - en tiedä onko se kaikille ihan selvää, mutta kuitenkin. Kirjoittamisen arvoinen elämä, ehdottomasti :)

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa anni.m, että tunnistit lainauksen perusteella kirjan. Sitten olen onnistunut otsikoinnissa. :)

    VastaaPoista
  5. Jaahas.. tästä kirjasta isäni varmaan pitäisi. Voisin lukea sen itsekin ja kehuskella sitten sillä, että osaan nimetä edes yhden suuren urheilijan ;) Tekisi ehkä vaikutuksen..

    VastaaPoista
  6. Teresita, toivottavasti luet kirjan, koska uskon että siitä yllättäen pitää nekin, jotka eivät yleensä urheilua seuraa.

    VastaaPoista
  7. Voi olla, ettet enää tätä kommenttiani näe, mutta kiitos marjis menestys-selityksestä! :)

    terv. Henni

    VastaaPoista
  8. Henni, näyttää tämä seuranta toimivan näinkin pitkän ajan jälken, ja sain ilmoituksen s.postiin. :D Välitän avomiehelle kiitoket! ;)

    VastaaPoista
  9. Ihanaa Henni, että tykkäsit kirjasta. Mikä sulla on seuraavaksi luennassa? :)

    VastaaPoista
  10. Terve! Sivusin juoksublogissani samaa teosta, ja lisäsin kirjoitukseeni linkin arvosteluusi. En kuitenkaan muistanut varmistaa, että linkkaaminen on sinulle ok. Kerrothan mikäli asia häiritsee, niin poistan linkin.

    http://aleksijuoksee.blogspot.com/2012/03/mista-puhun-kun-puhun.html

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!