"Vuonna 1976 maailma repesi kahtia"
Laura Honkasalon: Eropaperit (Otava, 2009) kertoo nimensä mukaisesti avioerotilanteesta ja siitä miten se vaikuttaa lapsiin ja aikuisiin, menneisiin ja tuleviin suhteisiin. Päähenkilöinä ovat ensin äiti ja anoppi ja miehen ja naisen rakkaustarina. Kun avioliiton rikkoo toinen nainen, juoni siirtyy tyttäreen ja kammottavaan eroon.
Hahmot olivat kuin suoraan satukirjasta, jossa toinen nainen, Raisa edusti sadun pahaa äitipuolta, joka lumosi prinssin täysin pauloihinsa. Pieni prinsessa Sara joutui kaiken keskelle ja kirjan parasta antia onkin, kuinka hänen, lapsen kautta kuvataan avioeron tuntemuksia. Hyvä kuningatar, Saran isoäiti ja Sinikan anoppi yritti kaiken voimin pitää koko perhettä ja sukua kasassa ja täten toimia myös Saralle hyvänä haltijana kesken myrskyisän avioeron. Ajoittain tarina liikkuu mielestäni liiallisesti hyvyyden ja pahuuden ääripäissä, henkilöhahmot ovat joko todella pahoja tai hyveellisiä.
Toisaalta, minulla on hyvin vähän kokemusta avioerosta, enkä ole onnekseni itse joutunut koskaan olemaan avioeroa tekevän pariskunnan myrskynsilmässä, joten ehkä käsitykseni ihmisten satuttavuudesta on naiivi. Silti lukiessani koin Raisan hahmon ja Joken sokean rakkauden epäuskottavaksi, miten he olettivat Saran pystyvän kutsumaan Raisaa heti äidiksi ja Sinikkaa Paskikseksi. Välillä olisin halunnut kuristaa mokomat uusiovanhemmat.
Eropaperit olisi voinut käydäkin ahdistavaksi teeman ja henkilöhahmojen yksioikoisuuden takia, mutta kaunis kieli, sujuva kerronta ja Saran mielikuvitusmaailma ja hänen kauttaan käsitelty aikuisten riidat ja avioero etäännyttivät ahdistavuudesta ja toimivat minulle lukiessa puhdistavana katharsiksena. Kirjan ansio olikin ehdottomasti se, kuinka lapselle annettiin ääni suhteiden sekasotkuissa. Suvun, vanhempien ja aikuisten ihmissuhteet ongelmineen voivat olla lapselle hämmentäviä, ahdistavia ja jopa pelottavia. Lapsi aistii, jos asiat eivät ole hyvin, mutta ei osaa purkaa sitä oikein sanoiksi ja ymmärtää syitä ja seurauksia. Tätä hämmennystä koin lukiessani, koska monta asiaa jäi avoimeksi ja epäselväksi, esimerkiksi Joken ja Saran suhteessa aikuisena.
Vaikka avoin loppu oli tässä tapauksessa lukiessa pettymys ja Saran syömishäiriöön viitattiin vain muutamalla lauseella, kantoi kirjan tarina ja useat tarinalinjat oli saatu toimimaan harvinaisen selkeästi. Olisin kaivannut tarinaan miesnäkökulmaa tai että lopussa olisi fokalisoitu Joken kautta hänen motiivejaan, mutta kyllä tarina toimi näiden kolmen eri-ikäisen ja erilaisen naisen, äidin, tyttären ja anopin kertomana. Erityistä kiitosta minussa herätti todentuntuinen 60- ja 70- luvun kuvaus, mihin viehätyin myös Honkasalon aiemmassa Sinun lapsesi eivät ole sinun –teoksessa.
Laura Honkasalo: Eropaperit
Otava, 2009
Sivuja: 250
Tämä minun tekisi mieli lukea! Olen lukenut sen Honkasalon esikoisen (?) Sinun lapsesi eivät ole sinun ja pidin siitä. Kuvauksesi perusteella tämäkin voisi siis iskeä!
VastaaPoistaTämä tuntuu mielenkiintoiselta, täytyypä yrittää lukea se.
VastaaPoistaTämä oli kyllä hyvä kirja. Minäkin pidän Honkasalon tyylistä kuvata 70-lukua ja lisäksi Honkasalo on mielestäni yksi parhaimmista lapsikuvaajista. Joken ja Raisan käytös aiheutti mulle paihoinvointia; on vaikea kuvitella, että kukaan lastaan rakastava isä antaisi uuden vaimonsa käyttäytyä noin. Olisi tosiaan ollut mukava kuulla Joken/Raisan motiiveista, miksi he käyttäytyivät niin kuin käyttäytyivät. Tai no Raisan kohdalla syyn kyllä saattoi arvata... Honkasalo kuvaa muuten samaa ilkeä äitipuoli -teemaa esikoisteokseen Metsästä tuli syöjätär, joka on kylläkin nuortenkirja.
VastaaPoistaTessa ja Rapu, lukekaa ihmeessä. Oli vaikuttava. Rapu, sinulle se on vielä ostettu viime vuonna kirjamessuilta tuliaiseksi. Löytyy siis kirjahyllystä. :)
VastaaPoistaSusa P. Onpa mielenkiintoista, että samaa teemaa on käyttänyt aiemminkin ja nuortenkirjassa. Tuntuikin, että Honkasalolla on aika vahva lataus avioeroon.
Tomomi, luin jostain, että Honkasalo kirjoittaisi omista kokemista, siis siitä miten hän koki vanhempiensa avioeron. Voi tässä olla perääkin, sillä viime syksynä Honkasalo vetosi useammassakin naistenlehdessä, etteivät ihmiset eroaisi, jos heillä on lapsia.
VastaaPoista