Hauska kulkea Petjan perässä ja katsoa, että mitä keksii. Kameraan on jo niin tottunut, että poseeraa mielellään. Parvekkeen pöydälle saa mennä ja siellä halusi sitten myös itsensä harjattavan.
Minua vain naurattaa Susa, että hän viilentää itseään peiton alla pöydällä, johon aamuaurinko paistaa tai sitten menee tuohon tuolille, mutta roikottaa puolta vartaloa auringossa. Onneksi iltapäiväksi aurinko kääntyy ja asunto viilenee.
Joo, vähän tuollainen ruskeanmusta nenä. Sitä kuvaa en laittanut mukaan, missä hän päätti nopeasti haukata tuon karvakasan suihinsa ja sitä piti sitten onkia pois. Kuvaaja ei ollut tarkkaavaisena.
Taina, ehdottomasti nauttii. Olisi kyllä hauska kysyä Petjalta, mikäli se olisi mitenkään mahdollista, että onko sillä nyt hyvä olla. Petjahan on eläinsuojelutapaus Hesystä ja ollut meillä nelisen vuotta. Aluksi oli arka, mutta nykyisin tosi tomera touhuamaan ja löytää kyllä paikkansa. :)
Eipä paljon enempää voisi meidän kissoja muistuttaa! Nekin ovat nyt helteillä kömpineet peittojen ja pussilakanoiden ja tyynyliinojenkin sisään. Ja mikäs niitä enempää riemastuttaisi kuin furminatorin käytön jälkeen löytyvät karvapallot!
Mie mietin sitä, mutta ajattelin että kopioisin liikaa. :) Sulla on niin hyvä idea blogissasi, että melkein väistämättä alkaa itselläkin soimaan päässä sarjakuvasunnuntait ja monikulttuurimaanantait. :D
Ihana parvekekissa tuo Petja! <3
VastaaPoistaJoo. Näin kuumalla pitää antaa Petjallekin enemmän huomiota ja tämä oli oma versioni sanattomasta sunnuntaista. :)
VastaaPoistaIhana kekseliäs Petja viilennyspaikat keksii ;) Petjalla on tosi sielukkaat silmät!
VastaaPoistaHauska kulkea Petjan perässä ja katsoa, että mitä keksii. Kameraan on jo niin tottunut, että poseeraa mielellään.
VastaaPoistaParvekkeen pöydälle saa mennä ja siellä halusi sitten myös itsensä harjattavan.
Minua vain naurattaa Susa, että hän viilentää itseään peiton alla pöydällä, johon aamuaurinko paistaa tai sitten menee tuohon tuolille, mutta roikottaa puolta vartaloa auringossa. Onneksi iltapäiväksi aurinko kääntyy ja asunto viilenee.
VastaaPoistaKaksi pikkuihmistä kävi täällä taas huokailemassa ja kikattelemassa Petjalle, kun vinkkasin että on uusia kuvia. Kestosuosikki :)
VastaaPoistaVillasukkalapset, olette niin ihania!! Minulta pääsee aina awww, kun luen näitä kommentteja, että he ovat käyneet katsomassa Petjan kuvia. :)
VastaaPoistaIhana Petja! Olen aina pitänyt itseäni koiraihmisenä, mutta kun katson Petjaa, löydän itsestäni pienen kissaihmisenkin. :)
VastaaPoistaPetjalla on ihanan ruskea nenu :)
VastaaPoistaJoo, vähän tuollainen ruskeanmusta nenä. Sitä kuvaa en laittanut mukaan, missä hän päätti nopeasti haukata tuon karvakasan suihinsa ja sitä piti sitten onkia pois. Kuvaaja ei ollut tarkkaavaisena.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaIhana Kissa, joka näyttää niin tyytyväiseltä elämäänsä. Tuo alin kuva erityisesti toi hymyn huulille- voiko rennompaa olla?
VastaaPoistaTaina, ehdottomasti nauttii. Olisi kyllä hauska kysyä Petjalta, mikäli se olisi mitenkään mahdollista, että onko sillä nyt hyvä olla. Petjahan on eläinsuojelutapaus Hesystä ja ollut meillä nelisen vuotta.
VastaaPoistaAluksi oli arka, mutta nykyisin tosi tomera touhuamaan ja löytää kyllä paikkansa. :)
Pakko oli tulla Petjaa moikkaamaan ja sinuakin, Hanna! Kiitos viimeisestä! Oli hauska tavata! Ja otetaan ihmeessä uusiksi. :)
VastaaPoistaIhana! :) Ja sinä olet taitava kuvaaja, Hanna!
VastaaPoistaEipä paljon enempää voisi meidän kissoja muistuttaa! Nekin ovat nyt helteillä kömpineet peittojen ja pussilakanoiden ja tyynyliinojenkin sisään. Ja mikäs niitä enempää riemastuttaisi kuin furminatorin käytön jälkeen löytyvät karvapallot!
VastaaPoistaKatri, Joo, meilläkin furminator kovassa käytössä. Parempi kuin mikään aiempi harja. :)
VastaaPoistaKiitos paljon Pienen mökin emäntä. Kamera on parempi kuin kuvaaja, ei voi epäonnistua. Plus malli asettautuu ammattimaisesti näihin asentoihin.
Mukava kun tulit moikkaamaan Valkoinen kirahvi. :)
Villasukkalapset... Hih :)
VastaaPoistaIhana Petja! Minä olen ihan kauhean selvästi kissaihminen, vaikkakin ilman kissaa tällä erää.
VastaaPoistaPS. Sanattoman sunnuntain saa halutessaan kopioida blogiinsa ihan otsikkonakin. :)
VastaaPoistaMie mietin sitä, mutta ajattelin että kopioisin liikaa. :) Sulla on niin hyvä idea blogissasi, että melkein väistämättä alkaa itselläkin soimaan päässä sarjakuvasunnuntait ja monikulttuurimaanantait. :D
VastaaPoista