Lopullinen vastaus (Atena, 2011) on melkein kuin Da Vinci -koodi, siinä vain etsitään Graalin maljan sijaan Albert Einsteinin suurinta yhtälöä, jonka ajatellaan löydettäessä vaikuttavan koko ihmiskuntaan. Molemmissa trillereissä seikkailee pääosassa asiantuntijaroolissa toimiva mieshenkilö Javier ja salaperäinen, upea ja sensuelli nainen Sarah, jolla on mysteerinen suhde taustalla häilyvään salaseuraan. Molemmissa on jännittävästi rakennettu, alati kiihtyvä ja monimuotoinen trillerikuvio historiallisine faktoineen ja salaliittoteorioineen.
Valitettavasti molemmissa on myös lopulta aika lässähtänyt lopetus. Kaiken sen kirimisen ja kiihkoilun jäljiltä on vaikea kuroa tyydyttävä loppu kasaan. Odotukset ovat korkealla, tiheä tunnelma on tarttunut ja sisällä on silti alati kasvava pelko siitä, että juoni kasvoi itseään suuremmaksi. Harmittavaa törmätä pumpuliseinään.
Joka luvun lopussa on mieletön "Kunpa hän olisikin tehnyt tarkistuksen jo silloin"- tai "Jos hän olisi tiennyt, mitä tuleman piti, hän olisi tehnyt toisenlaisen valinnan" -cliffhanger. Kyllä tämä tapa kutkuttelee jatkamaan lukemista ja teos pitää otteessaan. Mutta jos ollaan kivuttu niin korkealle mäenhuipulle, ettei maata enää näy, harmittaa lopulta laskea alas kuoppaista tietä.
Vaikka sateenkaaren toiselle puolen ei olekaan aarretta, niin onneksi itse matkanteko on jännittävä. Einsteinin jalanjälkien perässä kuljetaan läpi Eurooppaa ja Amerikkaa. Lopullinen vastaus on pullollaan kiinnostavia anekdootteja ja neronleimauksia suoraan Einsteinin henkilöhistoriasta. Mielenkiintoisin anti onkin Einsteinin elämänvaiheiden läpikäyminen, ei niinkään hänen viimeinen salaisuutensa. Minulle Einsteiniin liittyvät tarinat olivat uusia ja niiden kautta teokseen tuli mukaan vähän huumoria. En edes tiedä, ovatko ne kaikki tosia vain kirjailijoiden kuulemia urbaaneja legendoja tästä omalaatuisesta nerosta. Jännitystäkin on luvassa, vaikka pahiksen arvaa melko nopeasti.
Mietin lukiessani, että tuntuuko tekstissä kahden eri tekijän kirjoitustyö, mutta mielestäni teksti oli samantyylistä kaiken aikaa. Leikittelin ajatuksella, että toinen kirjoittajista halusi keskittyä enemmän Sarahiin ja toinen Javieriin. Aina kun Sarahin ulkonäköä hehkutettiin teoksessa, ajattelin että se on nimenomaan toisen kirjoittajan valinta, kun taas toinen olisi halunnut tehdä hänestä vähemmän upean, mutta hävisi pitkässä tikussa. Kaikenlaista sitä tuleekin mietittyä lukiessa.
Oikean Einsteinin arvoituksen voi löytää tästä linkistä. Törmäsin googlettamalla Einsteinia. :)
Annan Lopulliselle vastaukselle kolme suhteellisuusteoriapistettä.
Atena, 2011
Sivuja: 400
Suomentaja: Anne Dougan
Kuullostaa mielenkinntoiselta. Hyvä kun varoitit pumpuliseinästä;-)
VastaaPoistaPitää varmaan lukea, kun Da vinci-koodi oli ainakin mieleiseni kirja. :)
VastaaPoistaMielenkiintoinen kirjan aihe!
VastaaPoistaKyllähän se niin tahtoo olla, että jos pitkin kirjaa tempo on sellainen nopea, koukuttava, sitä kaipaa loppuunkin jotain jippoa ja nostetta.
Kirjassa olisi siis aineksia parempaankin? Harmi, että loppu on hieman lässähtänyt.
VastaaPoistaTästä tuli mieleeni ihan toisenlainen, populaari tietokirja, joka on yksinkertaisesti nimetty E=mc2 maailman tunnetuimman yhtälön elämäkerta (David Bodanis), jota mieheni on suositellut minulle hauskana (!) ja kiehtovana. Pitäisi ehkä tutustua.
Pidin Da Vinci -koodista ja pidin tästäkin kirjasta, mutta molemmissa loppu oli pettymys. Juuri tuo Susan sanoma jippo ja noste jäi puuttumaan.
VastaaPoistaErja, joo. En tiedä, onko se nyt kaikkein kuvailevin sana, mutta sen kyllä ymmärtää, kun kirjan lukee.
VastaaPoistaTässä kirjassa on myös sama vika kuin monissa muissa trillereissä, kaikki on niin tajuttoman jännää ja vetävää, ettei sitä pystytä kovin helposti kuromaan kasaan. Aina minun luennassani salaliittoteoria-romaanit vähän lässähtää.
Nauratti nuo suhteellisuusteoriapisteesi, Hanna :D
VastaaPoistaTämän pistän korvan taakse jos tulee tarve tällaisen lukemiseen. Minä olen melkein kaikki nuo Dan Brownitkin lukeneet ja vaikkeivät ne mitään elämää suurempaa kirjallisuutta olekaan niin saahan niillä itseään jonkun aikaa viihdytettyä.
Mutta kuulostaa kyllä hauskalta, Einstein oli kyllä varsin erikoinen heppu joten ihan henkilöhistoriankin perusteella voisin..
Hauskaa, että pidit pisteytyksestäni. :D
VastaaPoistaEinstein oli ja on tosiaan kiinnostava hahmo kirjassa.