M.K.Reed & Jonathan David Hill: Americus

M.K.Reed & Jonathan David Hill: Americus
First Edition, 2011
Sivuja: 216
Lyhyesti: Pienen kaupungin uskollinen ryhmittymä yrittää kieltää nuorille suunnatun fantasiakirjasarjan paikallisesta kirjastosta. Nuorille suunnattu sarjakuva sananvapaudesta.


Americus on kiinnostava sarjakuvaa sananvapaudesta, sensuurista, uskonnollisuudesta ja nuorten valinnanvapaudesta. Neil Barton on teini-ikäinen poika, joka asuu pienessä kaupungissa Oklahomassa. Hänellä on yksi ystävä Danny, jonka kanssa he jakavat parantumattoman himon lukemiseen. Molemmat vierailevat paikalliskirjastossa, ja ystävällinen kirjastovirkailija kirjavinkkaa mielellään pojille nuorten fantasiakirjoista. He kaikki ahmivat nuorille suunnattua fantasiasarjaa, "The Adventure of Apathea Ravenchildea", jonka teemat säikäyttävät Dannyn äidin pahanpäiväisesti.

Fantasiakirjojen noitahahmot pelottavat syvästi uskonnollista perheenäitiä, ja hän käynnistää kampanjan, jonka tarkoitus on poistaa kyseinen kirjasarja kirjastosta ja estää nuoria lukemasta fantasiaa.

Vaikka kirjan henkilöt ovat läpeensä karikatyyrisiä ja yhdellä äänellä huutajia, on aihe silti herkullinen ja ehdottoman tärkeä. Pitääkö nuoria lukijoita suojella heiltä itseltään? Muistan kuinka Harry Potter -villityksen aikaan erinäiset yhteisöt pelkäsivät kirjojen vaikutusta nuorisoon. Pelättiin, että noitien, jättiläisten ja mustan magian aiheet myrkyttävät lapsilukijan ja vievät hänet kauemmas jumalasta ja puhtaista arvoista.

Americuksen uskovaiset äidit haluavat vain hyvää, mutta lasten paras uhkaa jäädä toissijaiseksi, kun tärkeintä on vain saada olla oikeassa. Eräänkin kerran teoksessa kirjastolaitos ja veronmaksajien uhraukset rinnastetaan, jolloin koetaan, että kaikkia palveleva rakennus on valjastettava toimimaan vain yhden arvon varassa. Kukaan äideistä ei tutustu kyseiseen kirjaan itse, vaan he uskovat fanaattisesti Dannyn äitiä, joka uskoo poikansa (pienimuotoisen) kapinoinnin johtuvat hänen lukemistaan kirjoista.

Tämähän on niin tuttua. Syitä huonoon käytökseen etsitään usein peleistä, musiikista ja kirjoista. Kirjoja on viety roviolle ennenkin uskonnollisista ja poliittisista syistä, ja Americus näyttää tämän kaiken sotimisen ja polemiikin keskellä nuorten ajatukset ja tuskan. Entä jos kirja tuo lohtua silloin, kun muu maailma tuntuu kääntävän selkänsä? Onko silloin oikein syyttää kirjoja pahuudesta?

Piirrosjälki on mielestäni melko tavanomainen, ja kerronnassa vedetään kerästä langanpätkiä, jotka jätetään käsittelemättä, mutta pääaihe ja sen käsittely on niin herkullinen, että suosittelen sarjakuvaa niille, jotka haluavat että kirjastosta löytyy myös sellaisia kirjoja, joista et itse pidä.