Olin tiistaina juhlistamassa Aki Ollikaisen Nälkävuosi-esikoiskirjan (Siltala, 2012) julkistusta. Ollikainen oli minulle etukäteen melkein tuttu, sillä hän on kotipaikkakuntani paikallislehden, Luoteis-Lapin kuvaaja ja toimittaja, mutta olen muutenkin kiinnostunut tästä teoksesta. Se on aiheeltaan erikoinen, sillä suomalaisessa kirjallisuudessa ei ole juuri yhtään käsitelty nälkävuosia. Touko Siltala muisteli onnittelupuheessaan, että Sillanpää ja Linna mainitsivat Hurskaassa kurjuudessa ja Pohjantähdessä nälkävuosista, mutta vain ohimennen, yhtenä ajanjaksona. Erikoinen aihevalinta teokselle, mutta vielä ihastuttavampaa, että siihen tarttuu esikoiskirjailija.
Aihe oli tullut kirjailijalle mieleen ensimmäisen kerran hautausmaalla vieraillessa. Hän oli nähnyt hautakiven, joka oli pystytetty nälkävuosina kuolleille, ja kiinnostunut tutustuman aiheeseen enemmän. Ihmisten kohtalot jäivät kiehtomaan kirjailjan mieltä, ja hän luki tutkimuksia tietääkseen enemmän tuosta ajasta ja niistä ihmisistä, joiden kohtalo tuntui melkein unohdetulta.
 |
| Kirjailija näkee teoksensa ensimmäisen kerran |
 |
| Nälkävuodet ja ruokavuoret |
Odotan kirjan lukemista, sillä Ylen Aamun kirjassa Seppo Puttonen ja Nadja Nowak kehuivat teoksen maasta taivaisiin. Ovat todella vaikuttuneita, Nowak oli lukenut teoksen jopa kaksi kertaa. Palaan blogissani teokseen, kunhan saan sen myös itse luettua.
Lisäksi kolarilaiset ja muut, jotka Kolarin kirjastoon tuolloin pääsevät:
****
29.3. klo 17.30 Aki Ollikaisen romaanin Nälkävuosi julkistamistilaisuus. Thomas Brunnsteiner keskustelee Akin kanssa kirjoittamisesta.
Tilaisuudessa avataan myös Akin Armenia- valokuvanäyttely. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
****
Täällä perehdytään tähän kirjaan myös. Kantta olen kovasti ihastellut. Se on tyylikäs ja teemaan sopiva :)
VastaaPoistaEikö olekin, kuva ei anna sille edes oikeutta. Pelkästään esineenä niin hieno.
PoistaKansi on hieno ja tämä kirja alkoi heti kiinnostaa, kun Siltalan kevätkatalogia selailin. Olen yrittänyt pitää varovaista linjaa uutuuksien kanssa, etten ahnehdi liikaa, mutta ehkä sittenkin... Ohueen kirjaan on malttamattoman helpompi tarttua. Ja aihe kyllä kiinnostaa - olen historiaa lukiessani perehtynyt siihen jonkin verran, mutta on totta, ettei sitä ole juuri kirjallisuudessa (minunkaan tietääkseni) käsitelty.
VastaaPoistaMinusta ohuemman kirjan kanssa on ihana saada mahdollisuus katkottomaan lukukokonaisuuteen. Siksi säästän tämän viikonloppuni hitaampaan hetkeen, jolloin ahmaisen sen kerralla.
PoistaNälkävuodet ja ruokavuoret :D Kiitos vinkistä, tämä kirja oli mennyt minulta ihan ohi!
VastaaPoistaHeh, se oli yritykseni saada jotain "taiteellista" kontrastia kuvaani. :D Minua vain niin hymyilytti kirjojen ja herkkujen saumaton yhteisymmärrys samalla pöydällä.
PoistaIhana, että kiinnostuit kirjasta!
Laitoin jo kirjastosta varatuksi kyseisen kirjan. Itse luin tietokirjan nälkävuosista ja olenkin todella innostunut tästä kirjasta ja siitä, miten se nivoutuu historiankirjoitukseen.
VastaaPoistaMinkä tietokirjan luit?
PoistaLuin kirjan, kun Halla nälän tuskan toi: miten suomalaiset kokivat 1860-luvun nälkävuodet. Siinä oli eri kirjoittajien näkemyksiä eri tieteenaloilta nälkävuosista. Aivan erinomainen, ei liian tieteellinen, mutta riittävän kuitenkin.
PoistaKiitos Anu, vaikuttaa mielenkiintoiselta ja nyt sinun kannattaa ehdottomasti lukea fiktiivinen tarina samasta aiheesta.
PoistaVarmasti luen tämän. Oli suunnitelmissa jo muutenkin, mutta eilinen Aamun kirja vakuutti vielä lopullisesti.
VastaaPoistaJuuri nyt mieleen tullut yhteys: Ollikainen televisiossa sanoi hakeneensa vaikutteita kirjoittamiseen kuvataiteen puolelta. Voikohan tässä olla jotain samaa kuin Hannu Väisäsen tuotannossa? Siis näkeeköhän Ollikainen maailman yhtä kuvallisesti...
En tiedä, mutta hänhän on ammatiltaan valokuvaaja, että varmasti sieltäkin tulee tuo kuvallisuus kieleen ja kirjoittamiseen.
PoistaJään odottamaan arviotasi kirjasta. Kansi on tosiaan kaunis, ja toivottavasti kirja vastaa ulkoasuaan :)
VastaaPoistaMinultakin oli tällainen uutuus mennyt ohi, ja täytyy myöntää etten tiedä oikeastaan mitään nälkävuosistakaan, eli kirja voisi olla yleissivistyksenkin kannalta hyvä lukea.
Kiitos Liisa, luen kirjan kyllä pian. :-)
PoistaEn ihan purematta nielisi kustantamon väitettä, että nälkävuosien kuvaus olisi ollut jotenkin paitsiossa suomalaisessa kirjallisuudessa. Santeri Alkion romaani Murtavia voimia kuvaa nälkävuosia väkevästi. Tuoreempaa nälkävuosikuvausta on 90-luvun dekkarissa Jumalan ruoska.
VastaaPoistaSiksi muotoilinkin sen niin, ettei juuri ole kuvattu kirjallisuudessa, en tietenkään väitä että Nälkävuosi olisi ainoa aiheen edustaja.
PoistaKiitos vinkeistä.
Kuulostaapa herkulliselta... ehkä pitääkin ottaa Anonyymin vinkistä vaarin, ja koittaa etsiä tälle Murtavia voimia seuraksi! (Nimimerkillä haluaisin saada edes yhden Santeri Alkion kirjan luettua loppuun... ) :-)
VastaaPoistaMietin ihan samaa, saisikohan sen e-kirjana..
PoistaOlen tosin Alkiolta yhden lukenut, sen, joka sinulta jäi kesken.
Piti vielä tulla raportoimaan, että ehdottoman hyvä kirja tämä oli, loistava. :-)
PoistaPitipä heti tarkistaa, täältä saa! Voisinkin vaihtaa nyt kesken olevan ekirjan tuohon, se ei ole ihan koukuttanut... Hm.
VastaaPoistaMiekin, kiitos linkistä.
PoistaKatsoin tuon Ylen Aamun haastattelun ja vaikka aiemmin epäilin, ettei kyseinen kirja tulisi minua kiinnostamaan, tuo haastattelu muutti mielipiteeni. Pitääpä lähtä käväsemään tuolloin tortaina kirjastossa :)
VastaaPoistaOnpa mukavaa!!
PoistaTämä täytyykin lukea, kiva kun kerroit tästä teoksesta! :)
VastaaPoistaMorre ehti jo tehdä hyvän arvion, kannattaa todellakin lukea. :)
PoistaOnpa kiinnostava aihe ja minulta on mennyt ihan ohi tämä teos! Mitä todennäköisimmin tulen lukemaan. :)
VastaaPoistaHyvä, sillä tämä on varmaan yksi parhaimpia esikoisia tälle vuodelle, mulla on sellainen tuntuma.
Poista