Olin tänään kuuntelemassa ja katselemassa suomalaisen rappiotaiteen nykytilaa. Nuoren Voiman Liitto järjesti Astoria-salissa kyseisen tapahtuman ja mukana oli yli 80 taiteilijaa: kuvataitelijoita, kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikoita, sarjakuvantekijöitä, tanssijoita, performanssitaiteilijoita sekä elokuvantekijöitä.
Myöhästyin proosapuolituntisesta ja minulta jäi valitettavasti kuulematta Riikka Pulkkisen, Virpi Hämeen-Anttilan, Markku Pääskysen ja Leena Parkkisen esitykset. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, että mitä kirjailijat sanoivat sen 10 minuutin aikana, joka heille kukaisellekin oli varattu.
Sen sijaan ehdin kuulemaan jälleen Alexandra Salmelaa ja hän luki teoksestaan 27 eli kuolema tekee taiteilijan pätkiä. Viimeksi kävin kuuntelemassa kirjailijaa Helsingin kirjamessuilla. En oikein kunnolla kuullut ja saanut selvää hänen luennastaan, mutta ihastelin sen sijaan värikkäitä vaatteita. Hän on kyllä suloinen ilmestys.
Kaikkein eniten odotin kuitenkin runoilijoiden esiintymistä. En ole lukenut kauheasti runoja, mutta viime aikoina olen luennoilla, kirjallisuuslehdissä ja runoilijoiden omissa blogeissa törmännyt heidän runoihinsa. Jokaisella runoilijalla oli 6minuuttia aikaa esittää omaa tuotantoaan ja erityisesti mieleeni jäivät Sirkka Turkan, Henriikka Tavin, Teemu Mannisen, Saila Susiluodon ja Jarkko Tontin esitykset. (Kuvissa
tässä järjestyksessä)
Henriikka Tavilta olen lukenut hänen runokokoelmansa Esim.Esa ja hän on lisäksi opettanut minulle lyriikkakurssilla runojen kirjoittamista. Ei minusta silti runoilijaksi ole, mutta hänen ansiostaan tutustuin paremmin kotimaiseen nykyrunouteen ja uusiin runomuotoihin, esimerkiksi flarf- tai googlerunouteen. Jarkko Tontilla on kiinnostava blogi Kirjaamo, jota seuraan. Sirkka Turkalta olen lukenut hänen Finlandia voittajateoksensa Tule takaisin, pikku Sheba. Teemu Mannisen Futuramaa olen lueskellut nykykirjallisuuskurssille. Saila Susiluotoa luimme tuolla Henriikan kurssilla. Luonnollisesti juuri nämä runoilijat jäivät parhaiten tilaisuudesta mieleeni, koska odotin heidän esiintymistään jo etukäteen.
Tilaisuudessa oli vapaaehtoinen pääsymaksu ja paikalle oli tullut paljon rappiotaiteen ihailijoita. Aion kyllä jatkossakin käydä vastaavissa tilaisuuksissa, sillä oli nautiskella monipuolisesti eri taiteenaloista. Tunnelma oli välitän, tuttavallinen ja hirmuisen kannustava.
Kyllä postmodernille taiteelle on tilausta ja kannatusta!
Kivaa toi.
VastaaPoistaJoo, oli tosi mukavaa! Toivottavasti ensi vuonna järjestetään uudestaan. :)
VastaaPoistaVaikuttaapa kivalta! Tuollaista voisi lähteäkin kuuntelemaan.. :)
VastaaPoistaJa ihana ihana Hanna, sekä tämä että päiväsi edellinen postaus <3
Juu, Rappiotaiteen festarit olivat kivat. Harmi vain missasin aika montakin esitystä, kun pääsin liikkeelle niin myöhään. Mutta Ihanaa isolla iillä, että Helsingissä järjestetään useinkin kaikkia taidejuttuja :) Oletko käynyt esim. noissa Helsinki Poetry Jam -runojameissa?
VastaaPoistaKiitos kommenteistanne!
VastaaPoistaEn ole käynyt kertaakaan noissa jameissa, vaikka mieleni on tehnyt. En ole myöskään käynyt kuin kerran Prosak-klubilla, mutta koska rakastan kuunnella nimenomaan kirjailijoiden ajatuksia, aion vastaisuudessa kiertää vielä enemmän näitä tapahtumia. :)
Minäkin olen jäsen Nuoren Voiman Liitossa, mutta tuskin koskaan pääsen näihin tapahtumiin, kiitos asumisen hurmaavassa harjukaupungissa, kaukana Hesasta ja vähän kaukana myös Tamperetta ajatellen. Nuo runoilijat olisin halunnut kuulla!
VastaaPoistaOlisit varmasti Leena pitänyt tästä tilaisuudesta, koska luet ja ymmärrät paljon runoutta. :)
VastaaPoista