7.4.2011

Jaakko Yli-Juonikas: Uneksija

"Painajaisunista voi oppia myös nauttimaan"

Kuva
Jaakko Yli-Juonikkaan teos Uneksija (Otava, 2011) on itsenäinen pari kirjailijan aiemmalle teokselle Valvoja (2009). Valvojassa yritetään rikkoa maailmanennätystä ja Uneksijassa herätysliikkeen unissasaarnaaja Eino Teräs kerää ympärilleen ihmisiä kuuntelemaan unen ja valveen rajamailla pidettyjä horrospuheitaan. Puheiden aikana kerronta kulkeutuu Teräksen unien kuvaamiseen. Hän muuttuu nuoreksi naiseksi, joka yrittää epätoivoisesti päästä pakoon pirullista pyöveliä. Teoksessa liikutaan luontevasti unen ja valvetilan välimaastossa, mutta välillä erehdyin lukemaan unta totena. Ehkä tämä on kirjailijan tarkoituskin, hämmentää ja haparruttaa tätä rajaa. Kuviteltu tuntuu todemmalta, valvetilan fantasioiden täyttymiseltä.

Unissa on vahva seksuaalinen lataus ja olisi mielenkiintoista päästä kuulemaan valuuko niistä läpi jotain väreilyä itse saarnaan. Teräs ei muista omia puheitaan, eikä kerronta koskaan siirry kuvaamaan saarnoja tarkemmin. Kansa on kuitenkin vaikuttunut, eikä saarna jätä ketään kylmäksi. Teräs saa jopa yhden saarnansa aikana kunnon selkäsaunan, tätä kuitenkaan itse muistamatta.

Uneksijassa liikutaan sisällissodan jälkeisessä Suomessa, mutta näkökulma aikaan on tuore. Poliittinen ilmapiiri häilyy teoksessa taustalla ja tarinassa keskitytään ajan ilmiöihin, unissaarnaamiseen ja unitutkimukseen. En ollut aiemmin kuullut unisaarnaajista ja pikaisen googletuksen perusteella sain selville, että Suomessa on tuona aikana ollut melko paljon puhujia eri seurakunnissa. He olivat aluksi suosittuja, mutta yleinen ilmapiiri alkoi kuitenkin kääntyä heitä vastaan, sillä monet heistä paljastuivat huijareiksi.

Uneksija on mielenkiintoinen kirja, sillä se tuntuu samaan aikaan realistiselta, historialliselta ja fantasiaromaanilta. Unikuvissa on erotiikkaa, Teräksen elämäntavoissa puritaanisuutta ja pidättyneisyyttä. Hän ei ole koskaan harrastanut "haureutta". Hän ei tunnista uniensa latausta, vaikka ne koko ajan vihjaavat alitajuisesta seksuaalienergiasta. Lopulta kun Teräs löytää vaimon hän kysyy hyvältä ystävältään: "Onko tieteellisessä katsannossa miehellä ja naiselle perusteltua aihetta lykätä siitinelon aloitusta avioitumisen yli?" Saarnaveli painottaa, että sukupuolihimoa ei saa tyydyttää kuin lastentekopuuhissa ja tuomitsee jyrkästi apteekin "preservatiivit". Uskonnollisuus ja unimagia lyövät kättä, mutta realistisuuden tuntu tulee muutamista vanhahtavista sanoista, todellisten historiallisten henkilöiden mukaantulosta ja psykoanalyytikoiden unitulkinta-keskusteluista.

Pidin enemmän valvetilasta kuin unihorinoista, mutta lopulta en ollut varma että olivatko molemmat tarinalinjat kuitenkin todellisuutta.

Jaakko Yli-Juonikas: Uneksija
Otava, 2011
Sivuja: 191

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!