Unikuvia ja herätyssaarnausta
Minulla on kaikki kunnioitus ja arvostus lehtikriitikoita kohtaan, ei ole oikeasti helppo tehtävä kirjoittaa arvioita, kun merkkimäärä on rajoitettu. Kyllä blogikirjoittaminen tuntuu vapauttavalle näiden kritiikkiyritysteni jälkeen. Siksi blogissani samasta kirjasta kaksi versiota, ensin vähän vapaammin ja sitten tiukemmassa paketissa.
Jaakko Yli-Juonikkaan teos Uneksija on itsenäinen pari kirjailijan aiemmalle teokselle Valvoja. Molemmissa teoksissa liikutaan toden ja kuvitelman rajalla. Valvojassa päähenkilö yrittää rikkoa hereillä olon maailmanennätystä ja Uneksijassa herätysliikkeen unisaarnaaja Eino Teräs kerää ihmisiä ympärilleen kuuntelemaan unen ja valveen rajamailla pidettyjä horrospuheitaan.
Uneksijassa liikutaan sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Yli-Juonikas tuo aikaan ilahduttavan tuoreen näkökulman. Poliittinen vastakkainasettelu on läsnä taustalla, mutta teoksessa keskitytään enemmän ajan ilmiöihin, unissaarnaamiseen ja unitutkimuksiin. Nukkuessaan messuavat herätyssaarnaajat olivat tuohon aikaan suosittuja, vaikka monet osoittautuivat huijareiksi. Kirjailija kehittelee ansiokkaasti tarinan Teräksen ammatin ympärille näyttämättä sanaakaan itse saarnasta. Sen vaikutukset ovat silti nähtävissä, saahan Eino jo alkusivuilla hurjistuneen toisinuskovan kimppuunsa.
Herätyssaarnan aikana kerronta kulkeutuu Teräksen uniin. Niissä hän muuttuu nuoreksi naiseksi, joka yrittää epätoivoisesti päästä pakoon henkeään uhkaavaa pyöveliä. Unikuvat sekoittuvat välillä toden kanssa ja uneksittu tuntuu tällöin totta todemmalta – valvetilan unelmien täyttymiseltä.
Teräksen unikuvissa on erotiikkaa, elämäntavoissa taas puritaanisuutta ja pidättyneisyyttä. Hän ei ole koskaan harrastanut "haureutta", eikä tunnista uniensa latausta, vaikka ne koko ajan vihjaavat alitajuisesta seksuaalienergiasta. Vaimon löydettyään hän kysyy hyvältä ystävältään: "Onko tieteellisessä katsannossa miehellä ja naiselle perusteltua aihetta lykätä siitinelon aloitusta avioitumisen yli?" Saarnaveli painottaa, ettei sukupuolihimoa saa tyydyttää kuin lastentekopuuhissa ja tuomitsee jyrkästi apteekin "preservatiivit".
Uskonnollisuus, luonnontieteet ja unimagia vääntävät kättä luoden jännitettä tarinaan. Ärhäkämminkin aiheeseen olisi voinut tarttua.
Otava, 2011
Sivuja: 191
Huh, tiivistyksien tekeminen ei ole kyllä minun lajini laisinkaan. Olet onnistunut tosi hyvin saamaan pieneen ja tiiviiseen pakettiin!
VastaaPoistaVaikuttaa aika kiintoisalta kirjalta kyllä, aiheeltaan. Enkä pääse yli siitä että Yli-Juonikas on hämmentävän upea nimi!
Voin Linnea vaikka vannoa, että olet ainoa mielipiteesi kanssa. Tuosta tiivistyksestä nimittäin. Jännityksellä taas odotan tiistaita. :)
VastaaPoistaNo enpä usko! Minusta se on hyvä. :)
VastaaPoistaMinustakin tämä on hyvä tiivistys! Juuri sellainen kuin olettaa tiivistyksen olevan.
VastaaPoistaOlen itse niin rönsyilevä tunteella kirjoittelija, kuten tiedätkin ;), että tekisi varmaan hyvää kokeilla tällaista joskus itsekin!!
On todella hyödyllistä nähdä tämäkin puoli ja kokeilla rajoitteita, sillä olen käyttänyt näihin kritiikkiharjoituksiin todella paljon aikaa. Blogikirjoitukset syntyvät melko itsestään ja niissä sykkii vapaammin oma ääni. Meillä on ollut todella hyvä ryhmä ja olen oppinut muiden ihmisten kommenteista paljon kirjoittamisesta. On ollut nyt myös kiinnostavaa lukea lehtikritiikkejä, sillä onhan blogikirjoittamisessa luksusta tuhlata sanoja ja merkkejä ihan mielin määrin. :)
VastaaPoista