Huomasin aamulla kirjailija Tuula Levon ansiosta, että tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta Teuvo Pakkalan syntymästä. Viime vuonna juhlittiin näyttävästi Juhani Ahon vastaavaa 150-vuotisjuhlavuotta, mutta Pakkalasta ei juurikaan mediassa ole puhuttu. Minullekin tämä tieto tuli yllätyksenä ja siksi halusin blogissani juhlistaa hetken Pakkalaa ja kysellä teiltä lukijoilta, kuinka hyvin tunnette Pakkalan tuotantoa.
Mitä kirjoja olette häneltä lukeneet? Pidättekö Pakkalan kirjoista? Kuinka mieleenpainuva lukukokemus oli?
Olen lukenut kotimaisen kirjallisuuden tenttikirjallisuutena Pakkalan Vaaralla ja Elsa. Molemmissa teoksissa päähenkilö Elsan kohtalo on traaginen, epäreilu ja jopa ahdistava. Luin aikanaan Elsan ohella Riikka Rossin Särkyvä arki -kirjan, joka on perusteos suomalaisen realistisen ja naturalistisen kirjallisuuden kansainvälisistä, erityisesti ranskalaisista yhteyksistä, joten lukeminen luonnollisesti värittyi näistä lisätiedoista. Eikä siinä mitään pahaa, sillä Rossin teos on todella hyvä yleisesitys naturalismista ja mm. Ahon, Pakkalan, Canthin teosten vaikutteista on kiinnostava tietää, varsinkin kun olen lukenut myös Flaubertia, Strindbergia, Dostojevskia, Ibseniä ja Zolaa. Yhteys tuntuu nyt päivänselvältä, mutta se on opittu tieto. Kirjallisuuden opinnoissa onkin itselleni ollut parasta lukea samaan aikaan ristiinrastiin kotimaista ja käännettyä kirjallisuutta, jolloin kytkennät, samankaltaiset teemat ja aiheet näyttäytyvät vahvoina lukiessa ja tuntuu kuin pääsisi ajassa hyppäämään taaksepäin.
Mutta takaisin Pakkalaan. Pakkala on minusta riipivän säälimätön tarinankertoja, ainakin nykyvinkkelistä katsottuna. Kaksinaismoralistiset asenteet kahlitsevat ja tuomitsevat aina naisen, eivätkä eri yhteiskuntaluokkien epäreilut olosuhteet jää häneltä huomaamatta. Nannan ja Morren blogeista voitte lukea arviot Elsasta.
Lainaan Levoa, sillä hän innosti minua tänään blogissani Pakkalaa muistamaan:
Pakkalan teoksia löytyy myös ilmaisina Project Gutenberg -sivustolta. Huomasin myös, että SKS:n nettikaupasta saa Pakkalan teoksia melkein ilmaiseksi 20.4. asti.
Onnea Teuvo Pakkala!
Pakko lisätä kommenteista saatu tieto suoraan tähän postaukseen, sillä Mervi Kantokorpi mainitsee, että Pakkalaa tosiaan juhlistetaan tänä vuonna monin tavoin. Kiitos paljon tästä tiedosta, haluan sen vielä lisätä, jos joku lukijoista ei kommentteja käy lukemassa.
"Hei Hanna ja kaikki muut Pakkalan lukijat!
- Teuvo Pakkalalla on tosiaan tänään synttärit ja onneksi hän ei ole niin marginaalissa kuin tuossa Tuula Levo näköjään jo murehtii. Eli syksyn mittaan Pakkalan tasavuosia juhlistetaan sekä Helsingissä että Oulussa. SKS:n juhlasalissa vietetään esimerkiksi kirjallista iltapäivää lokakuun 5. päivä Pakkalan ympärillä, alustajina nuorempia ja varttuneempia tutkijoita kuten just mainitsemasi Riikka Rossi, sitten myös ilokseni professorit Pertti Karkama ja Maria-Liisa Nevala ovat luvanneet puhua Pakkalan tuotannosta. Muutakin on luvassa, kuten Pakkalan mainion 'Sotapolulla'-elokuvan (1921) esitys Orionissa jne.
Eli tästä päivästä juhlat vasta alkavat!"
Hei Hanna ja kaikki muut Pakkalan lukijat!
VastaaPoista- Teuvo Pakkalalla on tosiaan tänään synttärit ja onneksi hän ei ole niin marginaalissa kuin tuossa Tuula Levo näköjään jo murehtii. Eli syksyn mittaan Pakkalan tasavuosia juhlistetaan sekä Helsingissä että Oulussa. SKS:n juhlasalissa vietetään esimerkiksi kirjallista iltapäivää lokakuun 5. päivä Pakkalan ympärillä, alustajina nuorempia ja varttuneempia tutkijoita kuten just mainitsemasi Riikka Rossi, sitten myös ilokseni professorit Pertti Karkama ja Maria-Liisa Nevala ovat luvanneet puhua Pakkalan tuotannosta. Muutakin on luvassa, kuten Pakkalan mainion 'Sotapolulla'-elokuvan (1921) esitys Orionissa jne.
Eli tästä päivästä juhlat vasta alkavat!
parhain kevätterveisin
Mervi Kantokorpi
Kiitos paljon kommentistasi, lisäsin tämän tiedon heti varsinaiseen postaukseen, niin nekin lukijat näkevät tämän, jotka eivät kommentteihin eksy.
PoistaOlen tyytyväinen, että luulemani tieto oli väärä ja Pakkalaa juhlistetaan tänä vuonna.
Juhlatapahtumaan toivon voivani osallistua myöhemmin syksyllä.
Kiva että nostit Pakkalan juhlavuoden esille! Kuten sinä, minäkin saan kiittää kirjallisuudenopintoja tutustumisestani Pakkalaan - Vaaralla ja Elsan lisäksi olen lukenut Pienen elämäntarinan, ja varsinkin viimeksi mainittu sai kyyneliin (sisäisesti, koska en yleensä oikeasti itke kirjoja lukiessani)...
VastaaPoistaTuo Rossin kirja kuulostaa kiinnostavalta, samoin Levon Pakkala-romaani olisi kiva lukea.
Rossin kirja on todella hyvin kirjoitettu, sujuvaa tekstiä, jota jaksaa lukea vaikkei se tenttikirjallisuuteen kuuluisi. Ostin kirjan varta vasten omakseni, jotta voin palata myöhemminkin siihen.
PoistaPieni elämäntarina löytyy tuosta kuvaamastani kokoelmasta, mutta sitä en ole vielä lukenut.
Minäkin olen lukenut Elsan ja Vaaralla kotimaisen kirjallisuuden opintoihin liittyen. Pidin kovasti Pakkalan lapsikuvauksista ja mielestäni hän ehdottomasti kuuluu kotimaisen realismin kärkikaartiin. Novellikokoelmat Lapsia ja Pikku ihmisiä ovat olleet lukulistallani pitkään. Nyt olisikin oiva hetki tarttua niihin!
VastaaPoistaKiitos, olisi mennyt minulta Pakkalan juhlavuosi ohi ilman mainintaasi.
Olen lukenut Elsan lisäksi Vaaralla-teoksen, ja hyllyssäni odottelevat lukemisvuoroaan Lapsia, Pieni elämäntarina ja Pikku ihmisiä. Molemmat lukukokemukset ovat olleet mieleenpainuvia ja tunnustaudun niiden perusteella Pakkala-faniksi :) juhlavuosi onkin hyvä syy tarttua noihin vielä lukemattomiin.
VastaaPoistaKiitos linkityksestä!
Hei, itse olen lukenut Pakkalalta Elsan. Se oli kirja, johon voisin kuvitella palaavani myöhemminkin. Tämä postauksesi tuli itselleni otolliseen aikaan sikäli, että juuri tässä joku päivä sitten muistelin Pakkalan lapsista kertovaa novellia, jossa esiintyi sana "stiiknafuulia". Muistelen, että kun luin kertomuksia silloin, kymmenisen vuotta sitten,ihastelin kovasti Pakkalan taituruutta ja psykologista silmää lasten suhteen. Muistaako joku, mistä kirjasesta tuo kertomus löytyy?
VastaaPoistat. ulpukas
Hei, stiiknafuulia sana esiintyy novellissa Mahtisana, jonka luin hiljattain Pakkalan Lapsia novellikokoelmasta. Todella taitavasti Pakkala kirjoittaa lapsen näkökulmasta!
PoistaMahtavaa Sara, että osasit auttaa! Mie en ole tosiaan lukenut muita teoksia, joten en tunnistanut tätä sanaa.
PoistaHei Hanna, tutustuin Pakkalaan lapsinovelleihin hiljattain ja kirjoitin siitä blogissanikin. Sehän sattui sopivasti juhlavuoden kunniaksi! Aion myös lukea nuo romaanitkin. Suomen kirjallisuus VIII:ssa osassa valotetaan kiinnostavasti suomalaisen novellin syntyvaiheita ja historiaa sekä myös Pakkalan merkitystä.
VastaaPoistaOlet tosiaan sopivasti analysoinyt, juhlavuoden humussa mukana. :)
PoistaKiitos juhlavuosivinkistä, olisi mennyt minultakin ihan ohi! Itse pidän Pakkalasta nimenomaan lapsikuvaajana, pidän erityisesti noista Lapsia ja Pikku ihmisiä -teoksista. Olen lukenut myös teokset Vaaralla ja Elsa, mutta paremmin viihdyin näiden ensinmainittujen parissa. :)
VastaaPoistaKiitos Sara, itsekin vähän arvelin, että kyseessä on juuri Lapsia-kokoelma, mutta en ollut aivan varma. Kyllä sitä ihminen vain unohtaa paljon lukemastaan.
VastaaPoistaMinä olen myös tutustunut Riikka Rossin kirjaan Särkynyt arki. Se avasi aivan uudella tavalla naturalistisen kirjallisuuden "lainalaisuuksia".
Lukemisen arvoinen opus!
Minä olen ensimmäisen Pakkalani lukenut "pakotettuna" eli yläasteella tai lukiossa äidinkielen tunteja varten. Osittain kai tämä pakko johtui siitä, että Pakkala kuvaa lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunkiani.
VastaaPoistaTuo Vaaralla-romaani on jäänyt kyllä mieleeni, mutta muusta Pakkalan tuotannosta en ole varma, että mitä olen lukenut. Kun siitä on niin aikaa. Stiiknafuulia ainakin oli sanana tuttu, mutta olen saattanut Mahtisanan lukea jostain kokoelmasta, johon on kerätty Ouluun liittyviä tekstejä.
Kauan sitten luetuksi kirjaksi saan vieläkin varsin hyvin mieleeni joitakin kohtauksia Vaaralla-kirjasta. Aikanaan se oli myös vaikuttava lukukokemus.
Pakkalan ansioksi on varmaan osittain laskettava sekin, että olin jossain vaiheessa kiinnostunut Oulun historiasta.
Hmm. Pitäisiköhän sitä juhlavuoden kunniaksi lukea Pakkalaa... Ehkä tunnetuimmat teokset Vaaralla, Elsa ja Lapsia saattavat olla kyllä jo luetut.
En muista lukeneeni Pakkalalta mitään, mikä on huutava vääryys jo senkin takia, että olen kulkenut hänen nimikkokadullaan lähes päivittäin useamman vuoden ajan... Miehen tuotanto kyllä kiinnostaa, joten aion lukea jossain vaiheessa.
VastaaPoistaOlen lukenut Vaaralla, johon ihastuin kovasti. Ostin Akateemisen alesta joulun jälkeen Elsan ja Pienen elämäntarinan. En osaa sanoa, milloin ehdin ne lukea, mutta toivon nauttivani yhtä kovasti kuin Vaaralla-romaanista. Pakkala edustaa minulle niin rakasta realismia. <3
VastaaPoistaTämän päivän havainto Töölön kirjastosta. Pakkalan kirjoja oli laitettu esille ja kerrottu myös syy: "Pakkala 150".
VastaaPoistaSanataidetervehdys kaikille,
VastaaPoistameillä on tulossa Kuopiossa Kirjakantti tapahtuman yhteydessä
Lapsille ja nuorille suunnattu koulukiertue loka-marraskuussa 2012. Kiertueella tehdään osallistavan draaman avulla tutuksi Teuvo Pakkalan elämää ja teoksia (mm Lapsia -novelleista)
Mukavaa ja innoittavaa syksyä!Tervetuloa tapahtumaan!
T. Sari Siltavuori, Kuopiosta
tässä linkki
www.kuopiofestivals.fi/kirjakantti
Sanataideterveiset Kuopiosta!
VastaaPoistaTervetuloa Kuopioon Kirjakantti tapahtumaan
www.kuopiofestivals.fi/kirjakantti
Meillä on tapahtuman yhteydessä koulukiertue lapsille ja nuorille (loka-marrsakuussa)
jossa esittelemme Teuvo Pakkalan elämää ja teoksia osallistavan draaman keinoin.
(mm. Lapsia-novellit)
Antoisaa syksyä kaikille!
T. Sari Siltavuori