Jo Baker: Longbournin talossa
Tammi, 2014
Suomennos: Helene Bützow
Sivuja: 448
Mistä: luettu sähköisinä vedoksina lehtijuttua varten
Ylpeys ja ennakkoluulo on minulle kovin tärkeä ja tuttu teos – kuten varmasti niin monille muillekin kirjanystäville – ja ennakolta vähän arvellutti tarttua Jo Bakerin teokseen. En varmaan olisi sitä muuten edes lukenut, ellei se olisi sopinut niin hyvin yhteen Olivian juttutyyppiin. Ylpeydestä ja ennakkoluulosta on ilmestynyt viime vuoden loppupuolella uusi suomennos (Kersti Juva), mikä on erittäin hyvä syy lukea suosikkiklassikko pian uudelleen.
Longbournin talossa ei onneksi imitoi Jane Austenin iki-ihanaa klassikkoa tai tee pilaa tai vääryyttä sille. Vaikka kirja ei ole mikään kaunokirjallinen elämys, on se erittäin puoleensavetävä ja viihdyttävä. Tuttuun tarinaan tulee kerrottua kuin toinen puoli. Aivan kuten Downton Abbeyssa ja monissa muissa laadukkaissa historiallisissa brittisarjoissa, joissa kuvataan yläluokkalaisen elämää, minua yhtä lailla kiinnostaa se, mitä tapahtuu alakerrassa. Ja vielä eniten se, mitä tapahtuu kahden kerroksen välissä.
Longbournin talossa -teoksen alaotsikkokin sen paljastaa, kyseessä on palvelusväen Ylpeys ja ennakkoluulo. Yleensä palvelusväki on sivuosassa, tässä kirjassa he ovat kertojia ja kokijoita; palvelustyttö Sarah on samanlainen haaveilija kuin yläkerran täydellisestä rakkaudesta unelmoivat sisarukset. Mutta tietysti päivät täyttyvät arjen pyörittämisestä: siivoamisesta, ruuanlaittamisesta ja Bennettien elämänlaatua parantavien asioiden hoitamisesta. Jostain syystä esimerkiksi kuukautisveren putsaaminen alusvaatteista jäi erityisen hyvin mieleeni, sillä harvoin tämmöistä asiaa tulee lukeneeksi kirjoista.
Kaikkein mielekkäintä oli myös yhdistää Longbournin talossa -teoksen tapahtumat jo niihin tuttuihin asetelmiin, alkuosa kirjasta sijoittuu aikaan vähän ennen kuin Austen aloittaa omansa, loppuosa taas pidemmälle. Bennettien elämän uhkat koskettavat myös palvelusväkeä, sillä talon tulevan perijän aikeet jännittävät heitä. Aikooko hän korvata palvelijat uusilla, säilyykö työ ja oma koti, miten työt jatkossa hoidetaan uuden komennon alla? Kirjan jokainen luku alkaa lainauksella Ylpeydestä ja ennakkoluulosta, joten lukija voi peilata tapahtumia kaiken aikaa kahden kirjan välillä.
Kirjassa on rakkautta, jännitystä ja sellaista yllätyksellisyyttä, jonka kyllä tietää muttei ole tullut aiemmin ajatelleeksi. Esimerkiksi, kun Sarah ihastuu, joutuu hän miettimään oman sosiaalisen ryhmänsä etikettiä ja muun palvelusväen reaktioita.
Yhteiskunnallisen tilanteen kehitystä, sotia, työttömyyttä, työväen liikkumista, arjen ja työn kuvausta, sosiaalista luokkaretkeä Bakerin kirja kuvaa paljon juonenkuljetuksensa lomassa. Teos antaa tarkan – tai ainakin uskottavan! – kuvan 1700–1800-luvun vaihteen Englannista. Pääsääntöisesti nautin lukemisesta, mutta yhdessä kohtaa etsiydyttiin liian pitkäksi aikaa pois itse talon tapahtumista, että vähän jännite hetkeksi lopahti.
Yhtä koska suosittelen kyllä kirjaa, tarina on sen verran kiehtova. Tai oikeastaan lähtöasetelma, idea ja se, että kirjaa lukee koko ajan myötä sekä vasten tuttua klassikkoa.
Latasin tämän tovi sitten tablettiini e-kirjana ja olen jo vähän aloitellutkin :) Kiva kuulla, että tämä ei tosiaan tee pilaa tai vääryyttä sille alkuperäiselle. Mutta kuten sinua, minuakin kiinnostaa juuri tuo kahden kerroksen-asetelma :)
VastaaPoistaKiva, että toit tämän kirjan blogiisi. Olen lukenut Bakerin kirjaa noin puoliväliin, sitten pari muuta romaania änkesi väliin, mutta vielä palaan tämän pariin. Minullekin jäi mieleen se kuukautisveristen vaatteiden pyykkäys. Baker kuvaa hyvin palvelusväen arkea.
VastaaPoistaYlpeys ja ennakkoluulo on yksi kaikkien aikojen lempikirjoistani, ja siksi tämän lukeminen vähän jännittää. Aion kuitenkin ehdottomasti tarttua tähän, onhan se huippua saada vähän erilaista näkökulmaa omaan lempikirjaan!
VastaaPoistaKuulostaa hyvältä, tämä pitää ilman muuta lukea! Olen jonkun verran lukenut Ylpeyden ja ennakkoluulon spin-offeja, ja enimmäkseen ne ovat olleet melkoista kuraa... mutta tässä on minulle uusi näkökulma. Juttusi jälkeen tartun tähän varovaisen innostuneesti. :-)
VastaaPoistaItselläni tämä on kanssa parhaillaan luettavana. Olen kirjassa vielä ihan alkuvaiheessa, joten mukava kuulla, että pidit tästä. Kiinnostaisi myös, mihin Olivia-lehden numeroon kirjasta on tulossa juttu? :)
VastaaPoista