Helen Fielding: Bridget Jones – Mad about the Boy

Helen Fielding: Bridget Jones – Mad about the Boy
Otava, 2013
Suomennos: Annika Eräpuro
Kansi: Suzanne Dean
Sivuja: 439
Mistä: kirjastosta

Olen näitä, jotka rakastivat iki-ihania Bridget Jones -kirjoja nuorena niin paljon, ettei mikään muu viihteellisempi sinkkusohellus ole sen jälkeen tuntunut miltään. Kokeilin jopa Helen Fieldingin jotain toista sarjaa – kirjan nimikin on unohtunut, niin suuri pettymys se oli! – ja vähän myöhemmin himoshoppaajia sun muita. Olin varovaisen innostunut, kun kuulin, että Bridgetin seikkailut jatkuvat piiitkän tauon jälkeen.

Mad about the Boy herätti jo ennen julkaisuaan paljon kohua, koska Bridget on kirjassa leski. Kaikkien palvoman Mark Darcyn kuolemasta on 5 vuotta, ja romantiikannälkäinen Bridget on vähitellen löytämässä uudelleen elämänilonsa. Laihdutuskuuri, 20 vuotta nuorempi poikaystävä ja urahaaveet pitävät hänet kiireisinä, mutta eivät vie surua kokonaan pois.

Aluksi on vaikea tottua siihen, että kirjankin maailmassa aika on mennyt eteenpäin. Darcyn kuolema oli silti välttämätön tarinan kannalta. Mieluummin takana hyvä – mutta surullisesti päättynyt – avioliitto kuin riitaisa ero unelmien miehen kanssa. Romanttisen juonen jännitys perustuu uusille aluille ja lukijan arveluille siitä, kuka on taas rakkauden arvoinen.

Pidin kyllä kirjasta, tarina viihdytti, Bridget oli tuttu ja turvallinen söhlääjä, vain vähän iäkkäämpi ja enemmän tässsä ajassa. Naurahdin jopa ääneen, kun luin hänen twitter-päivityksiään.

"Kello 07.06 Muistin juuri että olen Twitterissä. Mahtava itsetunnon buusti! Olen osa valtaisaa sosiaalista vallankumousta ja nuori. Eilen illalla en vain antanut sille tarpeeksi aikaa! Ehkä minulle on yön kuluessa ilmaantunut tuhansia seuraajia! Miljoonia! Minut tunnetaan kautta maailman. Pakko mennä heti paikalla katsomaan, miten monta seuraajaa on tullut!!"

Laihdutusjutut ovat yleensä melko tylsää luettavaa fiktiossa, mutta Bridget on tässäkin asiassa kuningatar. Kalorien laskeminen ja mässäily kuuluvat hänen arkeensa niin erehtymättömällä taidolla, että häneltä jopa odottaa maanista kaikkien asioiden laskemista ja listaamista.

Pidin tarinasta, uusista juonikuvioista ja siitä, miten näin nyt kirjan maailman hyvin visuaalisena – kuin olisin katsonut jo elokuvaa!

Tässä kohtaa silti tulee se mutta. En enää lukenut kirjaa samalla hurmoksella, enkä haluaisi, että Bridgetin tarina enää tästä jatkuu. Tunneasia selvästi, sillä kirja tarjosi kyllä sellaista viihdettä, mitä siltä odotin. Minusta tässä on nyt hyvä, mutta jos kirjasta tulee elokuva, katson kyllä senkin.

"Kello 21.15 Lapset nukkuvat. Voi luoja, olen niin yksinäinen. Kukaan ei seuraa minua Twitterissä, olen läski, nälkäinen ja aivan kypsä laihdutustuotteisiin." 

Lisää luettavaa löytyy esimerkiksi Karoliinan blogissa. Pitkä ja perusteellinen arvio! Google-haaviin osuivat myös Taikan, Kristan, Norkun, Tiinan arviot.