Hyvää mieltä: kesäksi Berliiniin!

Sain jonkin aikaa sitten P. S. Rakastan kirjoja -blogin ihanaiselta Saralta haasteen listata omaan blogiini hyvän mielen asioita. Sara matkustaa melkein yhtä paljon kuin hän lukee kirjoja, joten halusin toteuttaa tämän haasteen vähän samanlaisessa hengessä keskittyen tosin vain yhteen kaupunkiin.

Haasteen tarkoitus on listata kymmenen hyvän mielen asiaa, ja helpoin tapa olisi ollut tietysti kuvata kymmenen kirjaa, sillä blogini on kuitenkin keskittynyt kirjallisuuteen. Ensi kesänä kirjablogini kuvittelee olevansa hetken aikaa myös matkablogi (tosin te, jotka ette jaksa matkajuttuja, niin aion ehdottomasti kirjoittaa pääsääntöisesti edelleen kirjoista), joten haasteen muodossa on hyvä keino aloittaa.

Mie olen aina aikaisemmin ihmetellyt niitä ihmisiä, jotka haluavat kerta toisensa jälkeen mennä samaan kaupunkiin/paikkaan lomalle, maailma kun on täynnä mielenkiintoisia matkakohteita, miksi siis mennä joka kerta sinne Thaimaahan (tosin en ole siellä itse vielä käynyt) tai Kanariansaarille. Mutta sitten menin ensimmäistä kertaa Berliiniin, ja mieleni muuttui täysin. Menin sitten sinne toisenkin kerran. Ja nyt muutamme Jurin kanssa sinne koko kesäksi asumaan. Kolme kuukautta Berliinissä on unelma, joka toteutuu vihdoin.

Siksi valitsin hyvän mielen -haasteeni teemaksi Berliinin.

1. Kuvat ovat kälyni, valokuvaaja Kira Leskisen ottamia. Pyysin häneltä kuvia tätä bloggausta varten, sillä omista otoksistani en löytänyt oikein yhtään tarpeeksi laadukasta. Menemme Jurin kanssa ensi kesänä Berliinissä myös naimisiin, ja Kira on luvannut kuvata häälahjaksi tilaisuuden. Jurin toinen sisko, Irina, on muotibloggaaja, joka asuu Berliinissä poikakaverinsa kanssa. Hän on luvannut auttaa kesällä mekon valitsemisessa ja toivon mukaan myös häämeikeissä ja -kampauksessa. Meillä ei ole mitkään isot juhlat, joten on ihanaa yhdessä järjestää mukavat juhlat läheisille. Omalta siskoltani sain idean mennä ulkomailla naimisiin.

Ensimmäinen hyvän mielen asia on siis ehdottomasti häät ja ihanat "siskot".



2. Värikäs Berliini.

En edes tiedä, mikä kaupungissa vetää niin puoleensa. Onhan Berliini tosi IN, ja kaikki sinne halajavat. Joku syyhän siinä tietysti on, mutta en täysin osaa sitä sanallistaa. Berliinissä on hyvä ilmapiiri ja koko ajan riittää ihmeteltävää. Kaupunki on visuaalisesti vetovoimainen, monella tapaa rumankaunis, ja siellä tunnen oloni hyvin rennoksi, eikä kaupungille tarvitse pynttäytyä parhaimpiinsa. Jotenkin sitä vain sopii sekaan sellaisena kuin on.



3. Berliinissä on helppo liikkua paikasta toiseen.

Joukkoliikenne toimii, kyltit ohjaavat täsmällisesti matkalaista nähtävyyksien äärelle. Kadunnimiä ei tarvitse etsiä. Pidän siitä, että tiedän, missä olen ja voin luottaa siihen, että pääsen myös perille haluamaani paikkaan. Metroasemat on maalattu eri tyyleillä, ja jokaiseen paikkaan tulee täten oma tunnelmansa heti kun nousee ulos metrosta. Olen istunut junan kyydissä vain nähdäkseni maisemia – kuin ei olisi kiire minnekään siitä hetkestä pois.

4. Minulle Berliini on rakkauden kaupunki.

Minua kosittiin siellä ja menen siellä naimisiin. Monella tapaa ne samat asiat, joita rakastan Berliinissä, löytyvät myös omasta parisuhteestani. Jännittävä, vaikka onkin rento tunnelma. Jotain kaunista löytyy hyvin tavanomaisistakin asioista. Tunnen olevani toisen seurassa turvassa, samalla täysin vapaa ja välitön. Ja vaikka olisi kuinka huono ilma, niin kulman takaa löytyy varmasti hyvätunnelmainen kahvila, missä on lämmin käpertyä omaan itseensä vain hyvä kirja ja kuuma tee seurana.

5. Berliinissä on paljon kummallisuuksia.

Kaikkialla on taidetta ja nähtävää. Patsaista, muurin pätkiä, graffiteja, katumuusikoita, outoja rakennuksia ja rakennelmia, keskeneräisyyttä, rikottua, valmista ja vanhaa. Linnoja, puistoja, museoita. On paljon sellaista, jota löytyy joka kaupungissa ja sitten paljon sellaista, joihin en ole itse muualla törmännyt. Berliini on kummallinen kaupunki täynnä salaisuuksia, joiden selvittämiseen ei yksi tai kaksi reissua riitä. Tuskin koko kesäkään, mutta jostain on hyvä jatkaa.

6. Tekemistä riittää.

Kyllä mulla riittää tekemistä kotonakin. Joka paikassa on varmasti yllin kyllin tekemistä, sehän on vain mielestä ja mielihaluista kiinni, mitä haluaa tehdä. Olen ollut myös Berliinissä vain kesäisin, ja tiedän, että Suomessakin on kesällä enemmän vireyttä puuhata ulkona kuin loskasäässä pimeällä, mutta tämän on tarkoitus keskittyä vain hyvän mielen asioihin, joten ei nurista. Tekemistä tosiaan olisi ollut vaikka kuinka, mutta aika loppui aina kesken. Nyt haluan kesällä elää myös ihan tavallista arkea, käydä kaupassa, pestä pyykkiä, lukea kirjaa puistossa. Nauttia tutuista tekemisistä vieraassa ympäristössä.

7. Berliini on mielentila.

Usko pois.

8. Berliinissä on vahvasti historia läsnä.

Toisen maailmansodan kauheuksien kanssa ollaan "takki auki rehellisiä". Olen katsonut kerran dokumentin, jossa dokumentaristi moitti sitä, kuinka Saksassa on joka paikassa muistomerkkejä, museoita, näyttelyitä ja muita paikkoja, jossa hyvät ihmiset voivat käydä kauhistelemassa juutalaisten joukkomurhilla ja tuntea olonsa hyveellisiksi. Mutta toisaalta, pitäisikö näistä asioista vaieta ja esittää kuin mitään ei olisi tapahtunut vain sen takia, että jatkuvasti tapahtuu yhä edelleen ihmisoikeusrikkomuksia.

Mie olen kiertänyt näitä nähtävyyksiä ja tuntenut myös pahaa oloa ja mieltä, ehkä se tekee minusta tekopyhän, että saan samalla siitä itselleni jotain, sillä enhän muuten vaivautuisi nähtävyyksiä kiertämään. Mutta minulle Berliini edustaa parhaimmillaan myös tätä puolta, siellä on hienoja museoita ja Berliinin muuri on yksi huikeimmista nähtävyyksistä, jonka tiedän.

On vaikuttavia nähtävyyksiä muuallakin, mutta niin pitääkin. Pienenä tyttönä tunsin pyramidien juurella voimattomuutta ja ihailua samanaikaisesti, vaikka samalla olin myös janoinen ja halusin takaisin ilmastoituun bussiin. Silloin jo ymmärsin, ettei minun tarvitse olla ollut rakentamassa pyramidia ymmärtääkseni kuinka mieletön se on eikä pyramidin näkeminen muuttanut minua niin paljon, etten olisi tuntenut janoa.

Käyn katsomassa nähtävyyksiä ja luen turistioppaita, jotta tiedän enemmän siitä, miksi esimerkiksi joku rakennus on nähtävyys. Minusta on tavallaan hieno olla siten osa jatkumoa, olen vain yksi ihminen lisää, joka on nähnyt Berliinin muurin ja ottanut samat valokuvat.
 


9. Haluan lukea yhden kirjan saksaksi Saksassa.

Olen opiskellut saksaa viimeksi lukiossa. Kertaan nyt keväällä kielioppia ja sanoja. Haluan kesällä treenata enemmänkin kielen opintoja ja pyrin lukemaan kirjallisuutta myös saksaksi. Toivon, että löydän jonkun kiinnostavan kirjallisuustapahtuman, josta ymmärtäisin sen verran, että voin raportoida siitä sitten myös blogiini.

10. Minusta on ihana kaivata jonnekin.

Vaikka en malta odottaa, että kesä koittaa, nautin myös tästä olotilasta. Minusta on ihana odottaa kesää. Viihdyn erittäin hyvin Helsingissäkin ja pidän perusarjestani. En suunnittele – ainakaan vielä – muuttavani kokonaan pois Helsingistä, minusta on vain ihana kaivata jonnekin. En ole ollut opiskeluaikana vaihdossa, joten tavallaan tämä kesä Berliinissä edustaa myös tämmöistä erilaista irtiottoa arjesta. Pystyn tekemään samoja töitä Saksassa kuin mitä teen Suomessa, joten perusturva säilyy, ja toivon mukaan arki jatkuu yhtä hyvänä kun palaamme Suomeen.