"Tajusin, että tämä tulisi olemaan sittenkin helppoa"
Näin perustellessani ja kirjan lähtökohtia miettiessäni, joudun kuitenkin toteamaan, että minulle tämä teos ei toiminut. Vaikka kerronta oli sulavaa, luin kirjan kannesta kanteen siltä istumalta ja tarinakin piti hetkittäin otteessaan, voisin kuitenkin summata teoksen omassa luennassani yllättävän tylsäksi. Ehkä odotin, että tässä olisi käsitelty prostituutiota jotenkin eri tavoin, sillä kirja aluksi lupaa paljon. Päähenkilö Noora kuvataan melko välittömäksi ihmiseksi, jonka pinta on teflonia ja sisälläkin kumisee yksinäisyys, vahva omanarvontunto ja mukavuudenhalu.
Noora ei ole kiinnostunut kouluttautumaan mihinkään ammattiin, mutta ei myöskään ole kiinnostunut tekemään hanttihommia. Hän on lähtökohtaisesti kovin kaukana tuntemistani ihmisistä, joten kiinnostuin välittömästi hänestä henkilöhahmona. Kun Noora päätyy strippaamisen kautta myymään itseään netissä, ajattelin että psyykettä avattaisiin mielenkiintoisilla tavoilla. Oli aika ennalta-arvattavaa, että millaiseksi ihmisen psyyke muuttuu hänen yrittäessään arvioida omaa markkina-arvoaan ja työn "helppous" on loppujen lopuksi ihan eri sfääreissä kuin siivoustyö, mutta Nooran dialogi itsensä kanssa ei ollut kiinnostavaa. Toisaalta hänen kerrontansa oli yhtä tylsää kuin hänen työnsäkin. Kun lopussa psyyke sitten lopulta hajoaa kuvottavan groteskilla tavalla, olin hyvin pettynyt. En oikeasti osaa edes kuvailla, että mitä odotin kirjalta, mutta ehkä jotain uutta, raikasta tapaa esittää prostituutiota populaarikulttuurissa.
Kirja oli kummallisen kökkö, ollakseen niin hyvin sulavasti kirjoitettu. Pisteet silti siitä, että nämä maksavat asiakkaat eivät olleet väkivaltaisia mielipuolia, vaan työ kuvattiin oikeasti aika tylsäksi ja vaarattomaksi. "Hyväksikäyttäjät" ostivat naisen netistä ja hänen palveluitaan, mutta sanoivat tapaamisen päätyttyä kiitoksen ja eivät arvostelleet Nooran älyä, taitoja tai ulkonäköä mitenkään.
Gummerus, 2010
Sivuja: 288
Tämä kirja ei ole kinnostanut mua ollenkaan aiemmin ja nyt ehkä vielä vähemmän. :D Ei vaan ole mun juttu. :)
VastaaPoistaMinä luin tämän kirjan opiskelujen vuoksi joskus keväällä ja minä kyllä tykkäsin. Se oli sellainen nopealukuinen, "helppo" kirja ( vaikka aihe nyt ei todellakaan ole "helppo"), mutta kaikkihan ei voikaan tykätä samanlaisista kirjoista;)
VastaaPoistaMinua kirja kiinnosti ja tykkäsin siitä. Ansiona on lähinnä se, että prostituoidun työn kuvaus kuulostaa uskottavalta. En toki voi tietää kuinka hyvin se pitää paikkansa, mutta ainakin on helppo uskoa kaikkeen.
VastaaPoistaItse tein saman huomion, että yhtään väkivaltaista asiakasta ei Nooralle sattunut. Onko heitä oikeastikin niin vähän? Jos ajattelisin itseäni vastaavassa työssä (ei ihan helppoa:), niin kaipaisin jotain turvatoimiakin. Toisaalta, muistaakseni hän vahingoitti itsekin itseään, joten kaipa tuo on uskottavaa ihan tuollaisenaankin.
Tämä oli hyvä esimerkki kirjasta, jolle asetin liian suuret odotukset ennakkoon ja kapsahdin katajaan.
VastaaPoistaNoora vahingoitti myös kissaa (anteeksi juonipaljastus) ja siinä näkyi parhaiten psyykkeen hajoaminen, mutta minulle kissaihmiselle se oli liikaa. :P
VastaaPoistaMinäkään en tykännyt tästä kirjasta. Jäi vähän sellainen olo, että tuskin tätä olisi edes julkaistu, ellei takakanteen olisi voinut lyödä leimaa "perustuu omakohtaisiin kokemuksiin". Odotin tältä aika paljon lehtijuttujen perusteella ja siksi petyin. Kirja saisi minulta Vuoden pettymys -palkinnon.
VastaaPoistaKun tämä kirja ilmestyi, kiinnostuin siitä kovasti, mutta jotenkin unohdin sen tyystin ja arvostelusi sekä muiden kommenttien perusteella ei siis kiire edelleenkään hankkia kirjaa luettavaksi ;)
VastaaPoistaKun luin tutkimuksen Rahasta - vaan ei rakkaudesta. Prostituutio Helsingissä 1867-1939 niin siinäkin kävi ilmi, että vain harva prostituoitu kohtasi väkivaltaisen kuoleman. Bordellitappeluja poliisi kirjasi paljon, mutta jo entisaikaan prostituoidut kohtasivat luultua vähemmän väkivaltaa, jos nyt kirjan tutkimustulokset oikein ymmärsin.
VastaaPoistaMielenkiintoinen kirja, vähän tekisi mieli lukea ihan jo tuon tutkimuksenkin "rinnakkaiskirjaksi", mutta kuvaamasi haileus ja tasaisuus ei houkuta.
Minä luin kirjan joskus alkuvuodesta ja siitä merkinnän olen kirjoittanut. Osiltaan pidin kirjasta, mutta osiltaan se oli minulle vain nopea ja "helppo" kirja. Tuskin palaan jatkossa enää kirjaan. Olin omaankin merkintääni kirjoittanut samaa tuosta kissan satuttamisesta :D harppailin sitä kohtaa yli.
VastaaPoistaLuin teoksen vastikään ja juurikin nopeasti ja yhdeltä istumalta. En tiedä, mikä kirjassa tökki. Ehkä juuri kuvaamasi asiat, mutta myös se, että kirja oli aivan suunnattoman ahdistava. Minulle tuli paha olo kirjasta ja jotenkin ahdistava olotila. Lattea on kuitenkin oikea sana kuvaamaan teosta: sujuvasta ja tasaisesta kielestä huolimatta kirjailija ei yksinkertaisesti onnistu. Luulisi, että tuollaisesta aiheesta saisi irti mitä vain.
VastaaPoistaTiia
Täällä on kiinnostava arvio Punaisesta mekosta: http://kirjanviemaa.blogspot.com/2010/02/elina-tiilikka-punainen-mekko.html
VastaaPoistaTomomi, minä en pystyisi lukemaan tätä kirjaa, vaikka olenkin eräitä rankkoja viime vuonna tehnyt. Jotenkin tämä alkoi heti ahdistaa...ja sitten vielä eläinrääkkäyskin.
VastaaPoistaKiitos hurjan paljon kommenteista. En ole päässyt koneen ääreen taas hetkeen, joten nyt vasta pääsen vastaamaan kommentteihin.
VastaaPoistaLeena Lumi, minuakin kirja ahdisti kovasti, vaikka se samalla oli melko lattea lukukokemus. Ehkä raivostuin tuosta eläinrääkkäyskohtauksesta niin, että kasvatin kukkahatun päähäni.
Jenni, kävin lukemassa Hreathmuksen arvion. Se oli paljon oivaltavampi kuin omani varsinkin siltä osin, että miten nuorta naista pyörittävä pakko voi olla vaikka jatkuva rahanhimo tai opiskelupaineet. Näin jopa kirjan eri valossa, joten oli huikaisevaa lukea se arvio. Kiitos. :)
Tiia, minulla oli varmasti odotukset liian korkealla ja odotin jotain totaalisen uutta tarkastelua aiheeseen. Kirja oli silti helposti luettu, ja tunnistan tuon ahdistavuuden, minkä mainitset.
Naakku, minunkin olisi pitänyt harpata yli. Olisin voinut ehkä pitää kirjasta vähän enemmän silloin.
Salla, sinulla voi olla tuon tutkimuksen myötä ihan erilainen lukukokemus ja ehkä et näekään kirjaa niin latteana. Minulla on ollut jotenkin sellainen kuva, että prostituutioiden elämä olisi todella vaarallista ja he kohtaisivat väkivaltaa päivittäin, joten mielenkiintoinen tutkimustulos.