Atenan ja Schildtsin syksy 2011

Olin tänään "Uusien kirjojen iltapäivilla", kuuntelemassa Atenan ja Schildtsin syksyn kirjakuulumisia. Sekä tietokirjojen että kaunon puolelta on katalogit pullollaan kiinnostavia kirjoja, mutta nostan tässä esiin nyt ne, joista eniten kiinnostuin ja joita aion syksyn mittaan lukea ja blogissani esitellä.

Olen lukenut keväällä melko paljon esikoiskirjoja ja aion jatkaa samalla linjalla nyt syksyllä, sillä minusta on kiinnostava sitten vuoden lopulla verrata kauden kirjoja ja tehdä omaa veikkausta vuoden esikoiskirjafinalistien osalta. Atenalta julkaistiin tänään Mia Vänskän romaani Saattaja, joka kiinnostaa minua nimenomaan siksi, että on suomalainen kauhukirja. En ole lukenut kauhukirjoja, kuin joskus nuorena yksikaksi Kingiä ja siinä se taitaa osaltani olla. En siis pysty arvioimaan kirjan esikuvia ja genren tyylipuhtautta, mutta etukäteen luvatut vaikutteet suomalaiseen mytologiaan ja maagiseen realismiin kiinnostavat ja näitä lähden etukäteen lukiessa maistelemaan. Olen halunnut myös liikahdella uusien genrejen pariin, joten lukukokemuksesta tulee varmasti kiintoisa. Erityismaininta siitä, että Saattajassa on upea kansi.

Tänään julkaistiin myös tanskalaisen Pia Juulin rikosromaani Hallandin murha, jonka kehutaan rikkovan perinteisen dekkarin kaavan ja samalla verrataan Umberto Econ Ruusun nimeen. Teos on voittanut myös Tanskan merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon. Luen myös melko vähän dekkareita, joten perinteinene kaava ei ole minun lukunautintojani kangistanut, mutta kaikki uudistavat, rikkovat ja taitavat tarinat vetävät silti puoleensa. Haastattelussa Juul kertoi, että rikoksen ratkaiseminen jää lukijan oman tulkinnan varaan, enemmän teos kuvailee ihmisyyttä ja murhan jälkeisiä seurauksia kuin itse rikosta ja kilpajuoksua tappajaa vastaan. Kirjan kannessa oleva korpinnäköinen lintu (mustarastas, Kiitos Kirsi oikaisusta) vie ajatukset Edgar Allan Poen kauhukertomuksiin, mutta luvassa on varmasti jotain ihan muuta.

Schieldts julkaisee sarjakuvamessujen yhteydessä feminististä ruotsalaissarjakuvaa Johanna Rojolan toimittamassa kokoelmassa Suffragettien City. Kirjoitin vähän aikaa sitten siitä, kuinka yllättynyt olin kuullessani, että monet suomalaisten taidesarjakuvataiteilijat tekevät nimenomaan omaelämäkerrallisia teoksia. Rojola haluaisi tällä kokoelmalla inspiroida kotimaista sarjakuvakenttää tekemään yhteiskunnallisia ja poliittisia sarjakuvia. Hän itse saa omiin töihinsä sytykettä lehdistä ja uutisista, joten ei ihme, että samankaltainen sarjakuva naapurimaassa kiinnostaa. Kokoelma tuo suomalaisille sarjakuvan ystäville ensimmäistä kertaa luettavaksi suosittuja ruotsalaisia naissarjakuvataiteilijoita. Odotan tätä erittäin kiinnostuneena!

Muita kiinnostavia tärppejä:
- Stephen Fry: Virtahepo
Koska räävitön, rivo ja teräväkielinen satiiri on aina poikaa ja uskon, että "Jeeves" hoitaa varmaan teoksen tyylillä. Ja koska hänen pituutensa 196cm mainittiin sekä teoksen esittelyssä että kirjan katalogissa. :)
- Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä
Koska teoksesta on tehty jo BBC:n rikossarja. Ja koska katalogi lupaa teoksen olevan dekkari, joka on samalla kirjallisuutta. ;)
-Marianne Peltomaa: Ei valoa tunnelissa
Koska teoksesta tulee joulukuussa kotimainen rikossarja televisioon. Koska pidin kirjailijan esiintymisestä jo Vanhan kirjallisuuden päivillä.
- Hugleikur Dagsson: Perimmäinen Pohjola
Koska se on hänen ensimmäinen kokonainen sarjakuva-albumi. Koska luvataan islantilaista mytologiaa.