Shakespeare & Sons – Ihana kirjakauppa Berliinissä!

Millainen on sinun unelmiesi kirjakauppa? Mie suuntasin eilen kulkuni suoraan omaan unelmaani: Hyllykaupalla hyvää, monipuolista ja kohtuuhintaista luettavaa, myysinen tunnelma ja kiehtova sisustus, mukavat tuolit, jotka tuovat mieleen mummolan ja joihin voi istahtaa lukemaan kirjoja – jos vain millään malttaa! Tämän kaiken lisäksi tarjolla on teetä, kahvia ja pikkupurtavaa.

Kuin kirjahullun taivas!

Prenzlauer Bergissä (tarkemmin Raumerstraße 36) sijaitseva Shakespeare & Sons on oiva vierailukohde Berliiniin saapuvalle kirjanystävälle. Aiemmin esittelin kiehtovan kirjapuun, joka löytyy niin ikään Prenzlauer Bergistä. Etsin kaiken aikaa lisää kirjallisia kohteita, kesäntäydeltä hyviä muistoja.

Tarjolla on paljon englanninkielistä luettavaa, mutta ranskankielistä kirjallisuuttakin löytyy yksi iso hyllyllinen. En kauhean tarkkaan katsonut sitä tarjontaa, koska en ranskaa osaa, lähinnä kiinnitin huomioni siihen, että lähes poikkeuksetta kaikkien kirjojen selkä oli valkoinen. En tiedä sitten, mistä se johtuu, koska käsittääkseni kyseessä ei ollut mikään yksittäinen pokkarisarja, vaan eri kustantamoiden teoksia, jotka vieri vieressä ja täysin samankokoisina saivat aikaan aika steriilin vaikutelman. Pidän värikkäästä ja "elävästä" kirjahyllystä – fonttien, värien, kokojen sekamelskasta.

Proosan ohella paljon sarjakuvia, matkakirjoja, esseistiikkaa, filosofiaa, omaelämäkertoja jne. Erityisesti minua ilahdutti kirjojen esillepano ja löysin yhdeltä pöydältä Berliini-aiheisia kaunokirjoja, mutta tällä kertaa en ostanut sieltä yhtään, koska pidin jo käsissäni mukana olevan rahasumman verran kirjoja. Maksukortteja täällä on turha kassan edessä heilutella, niillä ei tee mitään (tietysti saksalaisilla korteilla jotain tekee, mutta harvoin näen niitäkään kenenkään käyttävän).

Teekin meinasi jäähtyä, kun näin koko ajan jotain mielenkiintoista, enkä pysynyt paikallani. Ensi kerralla nautin sitten myös ihan istuskelusta.

Ostin F. Scott Fitzgeraldin The Great Gatsby -romaanin, Adrian Tominen Scenes from an Impending Marriage -sarjakuvaromaanin, Julian Barnesin A Life with Books -minikirjan ja kauniin Praha-kortin. Ensi viikolla lähdemmekin pariksi päiväksi Prahaan.

Yalen kirjallisuusprofessori vuoteessani

Jokainen kirjanystävä tietää, että lukemalla on mahdollista viekotella sänkyynsä mukaan vaikka koko maailma. Kirja toisensa jälkeen pystyy hahmottamaan maailmaa, kulttuureita ja historiaa vähän paremmin. Kirjat opettavat, lohduttavat, tukevat, viihdyttävät, stimuloivat, nukuttavat... Tämän kaiken tiesin kirjojen voimasta, mutta hämmästyin silti tutustuessani eilen ostamaani iPadiin, että millaisia mahdollisuuksia se puolestaan tarjoaa.

Valvoin kolmeen asti yötä laitetta näpytellen. Kertasin saksankielisiä sanoja yhden löytämäni pelin avulla, kuuntelin TEDistä videoidun Susan Cainin puheenvuoron introverteistä ja ekstroverteistä – en ole lukenut vielä hänen teostaan Hiljaiset – introverttien manifesti, mutta mielenkiintoinen aihe ja ehdottomasti ajatuksia herättävä – löysin hyvälaatuisen sarjakuvakaupan ja tutustuin sosiaalisen median applikaatioihin. Mutta yksi mielenkiintoisimmista löydöistä oli iTunes U -sovellus. Siellä on ilmaiseksi huippuyliopistojen luentoja monelta eri alalta, ja mie tietysti heti etsin kirjallisuusluentoja.

Löysinkin todella paljon erilaisia luentoja, kirjallisuuden teorioista, kirjoittamisesta ja klassikkokirjoista. Tutustuin nyt aluksi Oxfordin ja Yalen tarjontaan ja valinnanvaraa on melko lailla. Minun on muutenkin ollut tarkoitus lukea F. Scott Fitzgeraldin Kultahatun ennen kuin katson sen uuden elokuvaversion, mutta nyt voin lisäksi kuunnella esimerkiksi Yalen kirjallisuusprofessorin luennon aiheesta.

Mikä mahdollisuus syventää kirjallisuusopintoja!

En ole kuitenkaan vielä kokeillut lukea e-kirjoja, mutta harkitsen Mikko-Pekka Heikkisen Terveiset Kutturasta -teoksen lukemista ja keskusteluun osallistumista uuden Readberry.fi-sivuston kautta. Kyseessä on kuitenkin vähän erilainen tapa keskustella teoksesta kuin mitä täällä blogeissa on "suotavaa", sillä harvemmin kommenteissa kehdataankaan ruotia juonta kauhean tarkkaan. Keskustelu alustetaan aina, ja luin eilisestä hesarista, että jatkossa alustajina toimii myös kirjailijoita. Mitä ehdin sivustoon nyt tutustua niin kirjakohtainen keskustelu on myös ilmaiseksi luettavissa, mikä onkin kätevää, sillä jos kirjan lukee muuta kautta, niin voi silti osallistua keskusteluun.

Joka tapauksessa ensi viikolla julkaistava ensimmäinen Long play -juttu täytyy ostaa luettavaksi. Projekti on jo ennalta saanut hyvää julkisuutta, ja minua kiinnostaa lukea myös pidempiä, ammattitaitoisia juttuja. Aika sitten näyttää, että tuntuuko tämä luontevalta vai ovatko pikku-uutisoinnit parempi vaihtoehto minulle, joka luen mieluummin kiireiden keskellä fiktiota.

Tässä muutamia kirjallisia ajatuksia uuden tabletin parissa. Työkäyttöön tämä on kuitenkin ostettu, käsikirjoitukset, vedokset kulkevat kätevästi kaiken aikaa mukana ja sähköpostien kirjoittaminen onnistuu myös paikoissa, joissa minulla ei ole mahdollisuutta päästä tietokoneelle.

En silti lakkaa ihmettelemästä, kuinka pienen laitteen avulla on koko maailma ulottuvilla (vaikka ikäni puolesta kuulun ns. Y-sukupolveen) ja pystyn parilla klikkauksella kutsumaan Yalen kirjallisuusprofessorin vuoteeseeni.