Syyskiireitä

Tulin jättämään blogiini sanan, että hengissä ollaan, vaikka blogini on ollut hipihiljaa jo viikon ajan. Nyt eletään töissä niin kiireisiä aikoja, etten ole ehtinyt blogata oikein mistään. Luen silti kovasti ja kirjojen parissa pyörin aamusta iltaan, jotta työn alla olevat kirjat olisivat Helsingin kirjamessuille mennessä valmiit. Messujen ohjelma julkaistiin tänään.

Unkari on kirjamessujen teemamaa ja aiemmin tein kirjavinkkipostauksen aiheesta.

Kohta helpottaa ja pääsen rentoutumaan blogini pariin. Olen kaivannut bloggaamista, toisten blogeja ja vapaampaa lukemista, mutta jokainen projekti opettaa koko ajan lisää, ja vaikka on välillä kiireistä ja tiukkaa, niin onhan se sitten ihan uskomaton tunne saada valmiit kirjat eteen ja huokaista, että siinä ne nyt ovat. Voin vain kuvitella, millainen tunne valtaa kirjailijan tai kääntäjän, kun hän kohtaa ensimmäisen kerran valmiin kirjan, kun kustannustoimittajakin joka kerta herkistyy. Siinä se nyt on.

Minulta on pyydetty useamman kerran, että kirjoittaisin vähän työstäni ja miten päädyin alalle. Aion kirjoittaa myöhemmin jotain, joskin samalla tunnen oloni kovin kainoksi. Mitä osaan oikeasti sanoa, kun olen ollut alalla vasta yli vuoden. Mutta blogihautkin myös osoittavat, että asiasta haetaan tietoa. Olen aiemmin kirjoittanut työharjoittelusta ja erään kirjan matkasta yöpöydälleni, joista voi jo vähän lukea alastani. Tai ainakin minun kokemuksistani.

Ehkä voisin toteuttaa ensimmäistä kertaa tämmöisen kyselypostauksen, joihin olen törmännyt toisenlaisten aihepiirien blogeissa. Mitä haluaisit tietää kustannustoimittajan työstä? Vastaan parhaan taitoni mukaan mahdollisiin kysymyksiin tekemällä erillisen bloggauksen. Mutta mitään luottamuksellista en voi tietenkään paljastaa. Mutta jos haluat kysyä jotain, niin vastaan. Voisin myös kuvakoosteen muodossa paljastaa, että minkä kirjojen kanssa olen ollut vuoden aikana tekemisissä, sillä muuten en ole niistä blogissani puhunut.

Vinkkaan tässä myös kiinnostuneille Helsinki-kirjojen tämän syksyn uutuuskirjaan Haluatko todella kirjailijaksi? Siinä piruillaan ja juoruillaan ja – ehkä vähän turhan paljon höykytetään vain yhtä kustantamoa – käydään läpi kustannusmaailmasta tuttua sanastoa. Kuriositeetin vuoksi mainitsen, että teoksessa puhutaan siitä, kuinka nopeasti ala nykyisin muuttuu ja kuinka koko ajan tapahtuu uusia asioita, ja tänään saimme lukea että Helsinki-kirjojen vetäjät siirtyvät Paasilinna-kustantamoon.

Pian lähden Lappiin taas lomalle, sillä tiukan työrutistuksen jälkeen kelpaa ihan totaalinen rauha. Aion myös lukea ihan hurjasti, sillä siihen ei kyllästy millään.

Sisareni ilahdutti minua kännykkätaiteella..

"Kaikki muuttuu paremmaksi"

Kaikki muuttuu paremmaksi -video ensiesitettiin TedX Helsinki -tapahtumassa Helsingissä 4.11.2010. Viikon sisällä kahdeksanminuuttinen video näytettiin kaikilla suomalaisilla televisiokanavilla ja sen oli katsonut YouTubessa yli 50 000 ihmistä. Televisiossa sen näki yli puoli miljoonaa suomalaista. Video on näytetty aamunavauksena useissa kouluissa. Tämä kirja koottiin videon saaman palautteen vauhdittamana.
(Kustantamon sivuilta)


Paasilinna-kustantamon Kaikki muuttuu paremmaksi teos pitää sisällään helpottavan sanoman.

Nuoruus ei ole helppoa, varsinkin jos kuvittelee olevansa erilainen kuin muut lähiympäristössä olevat ihmiset. Kirja on pääasiallisesti kirjoitettu seksuaalivähemmistöihin kuuluville nuorille, jotka kamppailevat oman identiteettinsä, ahdistuneisuuden ja pelkojensa kanssa. Teoksen sanoma tavoittaa myös muutkin ihmiset, jotka ovat nuoruudessaan joutuneet kamppailemaan erinäisten ongelmien äärellä. Kirjassa lähes 60 aikuista kertoo siitä, kuinka ajan myötä elämä näyttää parhaat puolet ja kuinka se nuorena kokema erilaisuus kääntyy rikkaudeksi ja epätoivo voimavaraksi. Eri ammattialojen ihmiset ovat kirjoittaneet elämäntarinansa, osa nimikirjaimilla ja osan nimi on julkisuudesta tuttu. Jokaisen tarina on sivun kahden pituinen, mutta niissä toistuu sama teema: "Kaikki muuttuu paremmaksi ja se aika kannattaa kokea, joten älkää nuoret luovuttako."

Monet kirjoittajista olivat pelänneet tulla ulos kaapista läheisilleen ja eritoten vanhemmilleen, mutta suurin osa oli kokenut positiivisen yllätyksen siitä, kuinka vanhempien ja läheisten rakkaus ei ole seksuaalisesta suuntautumisesta kiinni. Eikä sen pitäisikään olla. "Tässä maailmassa ei ole ikinä liikaa rakkautta. Jaa se ihan kenelle vain haluat, ja saat myös takaisin."

Kirja oli minulle retriittihetki menneeseen, ja väistämättä aloin miettimään omaa nuoruuttani ja kuinka tämä aika on harvoille ruusuilla tanssimista, vaikka ei olisikaan homoseksuaali. Kirja puhuttelee siis myös aikuista lukijaa, kun näin ajan tuoman armollisuuden turvin voi tarkastella omaa nuoruuttaan ja samalla miettiä sitä, millainen ihminen sitä on nyt. Siksi uskon, että kirjan sanomaan ja kirjoittajiin voi samaistua muutkin kuin homoseksuaalit nuoret. Ihmisten elämäntarinoissa on voimaa. Monet meistä ihmisistä eivät halua kategorisoida itseään mihinkään karsinaan ja kirjoittajissa ihailinkin sitä, että he niin silmin nähden halusivat koskettaa ja lohduttaa näitä nuoria lukijoita, jotka yrittävät asettautua johonkin uomaan/muottiin ja sopia siihen, ettei tulisi kiusatuksi. Ei mikään paha tavoite kirjalla, joka valaa uskoa ja koskettaa lukijaa.

Kaikki muuttuu paremmaksi
Paasilinna, 2010
Sivuja: 144