Näytetään tekstit, joissa on tunniste Giono Jean. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Giono Jean. Näytä kaikki tekstit

6.3.2011

Jean Giono: Mies joka istutti puita

"Kun ajattelen, että yksi ainoa ihminen on, pelkästään omien fyysisten ja henkisten voimiensa varassa, kyennyt luomaan tuosta autiosta seudusta oikean Kaanan maan, niin uskon että ihmisen osa kaikesta huolimatta on ihailemisen arvioinen."

Haluan jakaa kanssanne pienen kirjalöytöni. Tartuin kirjastossa ranskalaisen kirjailijan Jean Gionon teokseen Mies joka istutti puita (Basam Books, 2008) koska se näytti pienestä koostaan huolimatta, tai ehkä juuri siksi, todella kiinnostavalta. Olen moittinut itseäni siitä, etten enää tartu vain hetken mielijohteesta teoksiin vain lukemistani ohjaavat vahvat odotukset ja lukuisat kirjavinkit. Tämän kirjan nappasin vain itselleni välipalaluettavaksi, mutta siitä paisuikin isompi kokemus ja haluan sen jakaa blogissani. Gionon teos vaikuttaa ekologiselta esseeltä tai sitten se muistuttaa pientä novellia, niin lyhyt tarina se on.

Juoni tiivistettynä:
|| Mies joka istutti puita kertoo nimensä mukaisesti epäitsekkäästä paimenesta Elzéard Bouffierista, jonka elämäntehtävä on istuttaa puita, tuhansia puita. Kertoja pysyy nimettömänä läpi tarinan (vaikka on esitetty väitteitä, että kertoja olisi Giono itse, sen tueksi ei ole annettu mitään todisteita) ja hän ystävystyy vuonna 1910 tämän puita istuttavan paimenen kanssa. Kertoja saapuu autioituneelle paikkakunnalle ja ihmettelee paimenen erakoitumista ja elämäntehtävää. Hän palaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen takaisin paimenen luo ja on ihmeissään siitä, kuinka alue on muuttunut. Paimen ei ole edes tietoinen sodasta ja paikka näyttää paratiisimaiselta sodan runtelemaan Eurooppaan nähden. Kertoja saa mielensä kasaan täällä luonnon keskellä, paimenen vieraana. Paimen on jopa luopunut puiden tähden lampaistaan ja siirtynyt mehiläisten kasvattajaksi, jotta nuori taimikko ei kärsisi lampaiden ruokailusta. Neljän vuosikymmenen ajan Bouffier istuttaa puita ja muuttaa alueen maanpäälliseksi Eedeniksi. Toisen maailmansodan jälkeen laakso nimetään luonnonsuojelualueeksi, sillä puiden kasvaminen ja ympäristön elpyminen uskotaan olevan luonnollinen ihme. Alue muuttuu luonnon hyvinvoinnin takia asumiskelpoiseksi ja kymmenet tuhannet ihmiset muuttavat sinne asumaan. ||

Minua puhutteli tarinan ekologinen sanoma ja kuinka yhden ihmisen hyvä teko voi oikeasti kantaa suurta hedelmää ja tehdä ihmeitä. Teos on kirjoitettu 50-luvulla ja sen innoittamana on syntynyt useita metsänistutusliikkeitä. Ihmisiä on aina kiinnostanut tarinan fiktion ja faktan suhde ja myönnän, että itsekin toivoisin Bouffierin olleen oikea historiallinen hahmo. Pyyteetön erakkomies, joka vietti päivät pitkät istuttaen puita täysin omistautuneena luonnon kauneuden vaalimiselle. Ihminen, jota edes kaksi maailmansotaa ei hetkauttanut.

Basam Booksin versiossa on myös suomentajan lisäämät jälkisanat ja taustoja kirjailijasta.
Youtubesta löytyy tarinasta tehty animaatio, joka voitti ilmestymisvuonaan 1987 Oscarin parhaana lyhyt animaatioelokuvana.
Tarina pdf-muotoisena englanniksi

Jean Giono: Mies joka istutti puita
Basam Books, 2008
Sivuja: 62
Suomentanut: Tuukka Kangasluoma