Lajos Grendel: Tätä et kuullut uutisissa (novelli)

Pidän paljon novelleista ja luen nyt sieltä täältä novelleja omaksi huvikseni tai opintohin liittyen. Unkarilaiseen proosaan tutustun tänä syksynä lähinnä novellien kautta ja ajattelin blogiini kirjoittaa pieniä juttua vain yhdestä novellista kerrallaan.

Lajos Grendellin novelli Tätä et kuullut uutisissa on Juhani Huotarin suomennos, ja teksti löytyy Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen 30-vuotisjuhlakirjasta Mitä olet nähnyt ja kuullut. Grendelliltä ei ole suomennettu mitään muuta teosta, joten kaikki tietoni tästä kirjailijasta on yhden novellin varassa. Tuntuu seikkailulta lähteä tutustumaan uuteen kulttuuriin kirjallisuuden kautta, sillä kuten aiemmin blogissani kerroin, en ole lukenut aiemmin yhtään unkarilaista teosta. Tänä syksynä tulen lukemaan useamman novellin ja muutaman romaanin. Unkarilaista kirjallisuutta on luonnollisesti käännetty vähemmän kuin esimerkiksi saksalaisia ja ranskalaisia teoksia, joten tutustumalla uuteen maahan on melkein mahdollista lukea kaikki suomennetut teokset. En väitä, että tämä olisi tarpeen, mutta jotain kiehtovaa ajatuksessa on.

Novellin tapahtumat lyhykäisyydessään:
Tapahtumapaikkana on eräs kerrostalo. Henkilöinä nimettöminä pysyvät asukkaat. Pääroolissa ovat asukastoimikunnan puheenjohtaja ja talonmies, joista viimeksi mainittu käy neuvotteluita kellarissa majailevien asejoukkojen kanssa. Nämä miehet uhkaavat räjäyttää koko talon, mikäli asukkaat eivät lähde sovinnolla evakkoon kodeistaan. He väittävät käyvänsä sotaa vihollista vastaan. Koskaan ei selviä, kuka tämä todellinen vihollinen on, eikä sillä tunnu lopulta olevan kellekään mitään väliä. Poliisi ja media eivät ole kiinnostuneita tapauksesta. Poliisiasemalle soittaessa vastaaja vain lopulta tokaisee, että poliisi on kiireinen tutkiessaan rikoksia. Novellin nimi on kiinnostava, Tätä et kuullut uutisissa. Mitä kaikkea oikeille ihmisille tapahtuu, vaikka kuinka absurdiakin, mediaa se ei välttämättä kiinnosta pätkääkään. Lopulta asukkaat yhtyvät miehittäjiin, koska hekin haluavat käydä sotaa vihollista vastaan.

Lajos Grendel on kiinnostava kirjailija, sillä hän toimii niin monessa roolissa kirjallisuuskentällä. Hän on  kirjallisuudentutkija, opettaa unkarilaista kirjallisuutta Bratislavan yliopistossa, toimii kriitikkona ja kirjoittaa monia eri tekstilajeja. Hän on ollut aktiivinen politiikassa ja ollut mm. kansanedustajan. Hän on perustanut Slovakiaan merkittävän kirjakustantamon, jossa on toiminut kustannustoimittajan ja kustannuspäällikkönä. Hän on perustanut tärkeän kirjallisuuslehden, jossa on toiminut päätoimittajana. Hänellä on kaiken tämän lisäksi laaja, mutta kuulemma epätasainen, tuotanto. Kiinnostava henkilö, jonka teoksiin voin tutustua vain tämän novellin verran. Ellen sitten etsi hänen mahdollisia englanninkielisiä käännöksiään.

Novellissa minua kiinnosti sen tarinallisuus. Ironiset piikit tuntuivat, vaikka moni varmasti meni ohi, koska en ole slovakialainen enkä unkarilainen. Se oli ymmärrettävä, mutta samalla melko absurdi. Ihmiset liittouvat hyökkääjiensä kanssa, sillä heistä tulee yhtäkkiä samaa puolta, vain koska he asuvat samassa talossa kuin he. Ihmisen luonto tarttua aseeseen ilman sen kummallisempia perusteluita. Vaikka he eivät näe tai tunne vihollista, heille riittää, että se vain osoitetaan olemassaolevan. Harva uskaltaa tai ymmärtää kyseenalaistaa järjettömyyden.

Aion lukea syksyn mittaan myös muiden kielialuieiden novelleja, irrottaen ne kokonaisuudesta, vain mielenkiinnosta. Haluan kokeilla novellin, tiiviin kerronnan vaikutusta, kun siltä erotetaan kaverit ympäriltä. Miltä maistuu novelli ilman kokoelmaa. Ainakin Grendellin novelli itsessään antoi paljon pureksittavaa, kun se jäi ainoaksi herkuksi. Lyhyempi muoto, hitaampi lukutapa -kokeilu jatkuu myöhemmin.