"Muut elävät elämäänsä keräämällä taka-ajatuksia ja muodostamalla tapahtumista johtopäätöksiä, mutta tyttö harjoittaa unohtamisen taidetta"
Vanhan lapsen tarina alkaa sillä, että poliisit löytävät kadulta tytön, joka pitelee käsissään tyhjää ämpäriä. Hän ei puhu paljoa, kertoo vain ikänsä. Koska tytöstä ei saada mitään irti, hänet sijoitetaan lastenkotiin. Hän ei tunnu reagoivan mihinkään, on lähestulkoon mykkä, eikä tunnu muistavan mitään menneisyydestään. Luokkatoverit ja opettajat menettävät pian kiinnostuksen yrittäessään saada tyttöä ulos kuorestaan. Tyttö on tarkkailija, kuuntelija ja hiljainen hahmo, mutta hän on silti jatkuvasti tapahtumien taustalla.
"Hän on mykkä, muttei tiedä, että mykkyys on ensimmäinen ominaisuus, jota hänen luokkatoverinsa hänessä arvostavat"
Alussa ajattelin teoksen olevan "vaikea", mutta kerros kerrokselta se avautuu. Kirja ei silti missään vaiheessa tunnu täysin selvältä. Se ei ole lukuromaani, vaan vaatii lukijalta läsnäoloa ja halua käydä teoksen kanssa dialogia. Lopussa teosta makustelee ja tarinaa elää takaperin, merkityksiä sinne tänne ripotellen ja langanpätkiä yhteen keräten.
Kieli on selkeää, vaikka pitkät virkkeet aluksi takeltelivat suussa ja silmissä. Mutta rakastin kielen koristelemattomuutta ja sanojen sisään kätkeytyneitä merkityksiä. Osa virkkeistä pakottaa miettimään alkuperäiskieltä. Kirjan loppupuolella esiintyy lyhyt virke :"Tyttö kaatui." Mietin että miten tämä on kirjoitettu saksaksi. Kaatua. Fallen? Einstürzen? Kukistua. Romahtaa. Luhistua. Mielikuvat Berliiniin muurin murtumiseen ovat vahvoja. - Vain yhdestä pienestä virkkeestä. Tyttö voi olla läpi teoksen kuin mykkä tarkkailija taustalla, mutta siellä taustalla tapahtuu paljon. Monta asiaa tulkitsee uudella tavalla, kun on lukenut kirjan loppuun asti. Esimerkiksi tytön luokkakaverien nimet tuntuvat olevan merkityksellisempiä kuin aluksi luulekaan. Nicole, Babette, Mandy. Eivät kuulosta ainakaan minun korvaani kauhean saksalaisilta nimiltä.
Tämä olisi loistava lukupiirikirja, sillä teosta olisi mielenkiintoista purkaa osiin muiden lukijoiden kanssa. Minulle kirjan maailma kytkeytyi niin vahvasti muurin murtumiseen, Saksojen yhdistymiseen tytön ruumiillistuessa Itä-Saksaksi. Hänen mykkyytensä tuntui vapauteen tottumattoman ihmisen varovaisuudelta. Ikäkysymys puolestaan vaikeutena puhua omasta historiastaan. Tunnistaa itsessään oma identiteetti ja omaperäinen persoonallisuus. Mielikuva oli niin vahva, että moni muu taso jäi varmasti näkemättä.
Tytön ruumiin muutosten kautta kuvastuu suhde vapauteen. Vanhan lapsen tarina on hengästyttävän upea kirja.
Tekstinäyte:
"Näin on osoittautunut: tyttö on käytettävissä. Tästä alkaen tyttö kokee rintamien liikkuvan, jonkinlaisen kollektiivisen tuulen kääntymisen, jonka syy pysyy häneltä piilossa. Tunne on miellyttävä. Hän yrittää vaistomaisesti tehdä kaiken kuten tuona päivänä, jona joku hänen luokkatovereistaan kuiskasi hänelle ensimmäisen kerran jotakin. Hän seisoo sokeana ja onnellisena lämpimässä tuulessa eikä halua enää liikkua."
Kirjasta ovat tehneet arvion myös: Ina, Morre ja Susa
Avain, 2011
Sivuja: 115
Suomentanut: Mari Janatuinen
MUkavaa kun sinäkin luit tämän! Siis tämä on kyllä jännä kirja. Ensitunne kirjan lukemisen jälkeen oli hämmentävä ja joltain osin ristiriitainen, sillä olin odottanut ihan muuta. Toisaalta olin sekaisin kaikkien tulkintoineni kanssa, jotka lopun takia heittivätkin ihan "häränpyllyä" :)
VastaaPoistaInan blogissa tätä jo kommentoinkin, että voi että olisi hienoa saada syvällisemmin pohtia tätä kirjaa porukalla ja sen tarkempia merkityksiä jne!
Mie jäin miettimään kaiken maailman sanojen ja nimien merkitystä. Mutta en muistanut tähän arviooni kirjoittaa, että se alussa esiintyvä ämpäri häiritsi tosissaan. En keksinyt mitään selitystä sille. :D
VastaaPoistaToi sun nimihavainto oli hyvä, en jotenkin hoksannut sitä itse! Olin vain jumissa ämpäriin. ;)
VastaaPoistaMun täytyy puhua sun kanssa ämpäristä, jos alan täällä selostaa käsitystäni, tulee juonipaljastus.
Tai no, sanon varovasti (kaikki jotka eivät ole lukeneet, poistukaa välittömästi): kenelle se ämpäri on kuulunut? Miksi ämpäri?
Eikö ämpäri kuulu lapselle, esim. kadonneelle sellaiselle..?
Ina: Jos nyt ymmärsin tuon vinkin sillä merkityksellä, mitä sinä ajattelet, niin johan lähti juoni taas mielessä uusille urille ;) Kiehtovaa!
VastaaPoistaApua, mie en ihan ymmärtänyt. Tämä kirja olisi oikeasti niin mehukas lukupiirikirja. Haluaisin pureksia ryhmässä merkityksiä. Ei missään nimessä passiivista luettavaa.
VastaaPoistaOlen toki lukenut tästä kirjasta, mutta vasta nyt jotenkin heräsin, että hei, tämä pitää lukea! Kiitos. :)
VastaaPoistaSyytän sinua Hanna lukupinoni holtittomasta kasvamisesta ja minun koukuttamisestani tähän kirjablogimaailmaan, kaikella rakkaudella toki. :>
VastaaPoistaIhana, ihana arvio! Tuli heti sellainen olo että nyt tämä kirja ja heti! Listalle, listalle..
(p.s. Muutamme kirjahyllyn huomenna ja melkein kaikki kirjast päässevät kotiin!!)
Katja, ihana kuulla. Mie tykkäsin oikeasti tästä kirjasta ja sen kyllä huomaa arviostanikin. Tulin vaikutetuksi ja samalla kaikki jäi auki. Monta muutakin tulkintaa jäi näkemättä minulta, varmasti.
VastaaPoistaLinnea, Jeejee, onnea kirjahyllyn ja kirjojen kotiin pääsystä. :)
Suosittelen oikeasti tätä kirjaa, pieni koko ja iso tarina.