Näytetään tekstit, joissa on tunniste Järvelä Jari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Järvelä Jari. Näytä kaikki tekstit
14.3.2015
Jari Järvelä: Särkyvää
Jari Järvelä: Särkyvää. Tammi 2014. Kansi: Markko Taina. 221 sivua.
Tyttö ja pommi oli todella päräyttävä jännäri, ja minulla oli valmiiksi paljon odotuksia tämän Jari Järvelän seuraavan, joskin tyyliltään ja tarinaltaan täysin erilaisen, romaanin suhteen. Kirjasta olin ennalta lukenut myös kiittäviä arvioita, siksipä teoksen joululoman lukupinooni mukaan valitsin.
Esimerkiksi Katjan todella hieno bloggaus loppukiteytyksineen vakuutti:
"Teemun ja Agnesin on the road -kertomus on tragikomediaa parhaimmillaan. Se on samalla kertaa hullu, absurdi ja lähestulkoon runollinen. Kokonaisuus naurattaa ja hirvittää, loppu saa täydellisyydessään miltei kyyneliin. Jos oppisin joskus jotain kiteyttämään, sanoisin että Särkyvää on ihan helkkarin hieno romaani."
Tiedän. Tuntuu aika typerryttävälle puhua joululomalla luetuista kirjoista maaliskuun puolivälissä, mutta näin vain olin kiireinen alkuvuoden, että pitkällä hännällä näitä blogijuttuja kirjoitetaan. En halunnut jättää kirjaa blogissani pimentoon, sillä haluan lukea myös muutkin Järvelän teokset, joten mukava kerätä koko suora aikojen saatossa blogini historiaan. Heh.
Särkyvää on siis oiva kertomus onnesta ja sen puutteesta, mutta en voi silti väittää aivan täysin lumoutuneeni siitä. Varmasti pitkälti senkin vuoksi, että kirja vertautui mielessäni Petri Tammisen Mitä onni on -romaaniin. Lisäksi tarinan liftarityttö Agnes toi mieleen Tytön ja pommin tytön, mutta jotenkin valjumpana versiona.
Liikaa vertailua siis ja liian vähän itse tarinaan solahtamista.
Kirja koostuu osittain myös otsikoiduista tekstipätkistä, jotka on päähenkilö Teemu kirjoittanut omaan blogiinsa. En välittänyt näistä osioista niin paljon, vaikka tietysti bloggausten kautta saatiin kuvattua syitä siihen, miksi Teemu on niin hajalla. Ja miksi hän päätyy ajamaan ladallaan kohti Espanjaa aikomuksenaan päättää päivänsä mahdollisimman miehekkäällä tavalla: sonnilauman seivästämänä.
Lukukokemus jäi kuitenkin positiivisen puolelle, vaikka kirja ei täysin minua mukaansa saanut. Aihe oli mainio ja vähän hulvaton. Tekstissä oli myös hienoja kohtia, joita pysähdyin lukemaan tarkemmin. Niinkin pienistä asioista kuin vaikka, millä tapaa omena leikataan kahtia – mikä oivallus: vaakasuora leikkaus paljastaa omenan sisään kätketyn tähden.
kirjainten virrassa
Hanna / Kirjainten virrassa
klo
12.00
3 kommenttia
:
Tunnisteet:
Järvelä Jari
,
Suomi
,
Tammi
15.12.2014
Jari Järvelä: Tyttö ja pommi
Jari Järvelä: Tyttö ja pommi. Crime Time 2014. Kansi: Jussi Kaakinen. 261 sivua.
Jari Järvelältä on tänä syksynä ilmestynyt kaksi hyvin kiinnostavaa kirjaa, joista Särkyvää (Tammi) on yöpöydälläni mutta vielä lukematta. Ja tämä Tyttö ja pommi on luettu jonkin aikaa sitten, mutta blogin puolelle kirja ehti vasta nyt. Molemmat kirjat ovat saaneet paljon hyvää palautetta, ja tämän jännäriteoksen kanssa en voi kuin kehuihin yhtyä.
Päähenkilö, 19-vuotias Metro, tekee graffiteja poikaystävänsä Rustin kanssa. Turhantärkeät säännöt eivät heitä kiinnosta, eivätkä he lopeta, vaikka perässä on ilkeämielisiä ja tyhmänkankeita vartijoita, Rottia. Alkukohtaus lataa jo paljon, se on pitkä mutta hyvin sujuvasanainen käynnistys tapahtumasarjalle, joka pyörittää lukijaa mielin määrin mukanaan. Väkivallan kierre alkaa kostosta, pahin vihanpito vahingosta. Metro on mystinen voimanainen, joka vie sympatiat puolelleen vaikkei hänen tekojaan ja ajatuksiaan aina ymmärtäisikään.
Itse asiassa luin kirjan kahdessa otteessa, sillä teos oli aluksi minulla pikalainana ja jouduin palauttamaan sen keskeneräisenä kirjastoon ennen Lapin-lomaani ja sain uudelleen sen vasta parin viikon päästä luettavakseni. Yleensä tämänkaltainen lukutapa on jännitysromaanien lukuinnon surma, mutta Tyttö ja pommi ei latistunut tästä lainkaan. Alku oli edelleen hyvin muistissa ja pääsin heti juonesta ja tunnelmasta kiinni, minkä lasken kirjan ansioksi. Kostonkierre ja siitä seurannut ajojahti koukuttaa ja tarinan sysimusta vire viehättää.
Luin, että kirjasta on suunnitteilla elokuva. Odotan -- paitsi tarinan tuomista valkokankaalle -- millaisia graffiteja Metro ja Rust tekevät elokuvassa.
kirjainten virrassa
Hanna / Kirjainten virrassa
klo
13.22
7 kommenttia
:
Tunnisteet:
Crime Time
,
dekkarit
,
Järvelä Jari
,
Suomi
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)
