Lyhyesti, pitkästi kuulumisia

Aika vain hurahtaa eteenpäin ja olen asunut Berliinissä jo puolet tälle reissulle varatusta ajasta. Työt ja hääjärjestelyt ovat vieneet nyt sen verran aikaa, etten ole viikkoon ehtinyt blogini pariin, vaikka olen kyllä lukenut paljon. Itse asiassa lukumaratonini jälkeen olen lukenut kuusi kirjaa, joista Minna Lindgrenin Kuolema Ehtoolehdossa -teoksen olin kylläkin aloittanut jo aiemmin, mutta se oli jäänyt kesken joksikin aikaa. Lyhytarvio siitä ja muutamasta muusta uutuuskirjasta, jotka olen lukenut jo jonkin aikaa sitten, mutta joista en ole blogiini ehtinyt vielä mitään kirjoittaa, tulossa huomenissa. Eli: Missä olet, Bernadette?, Kiltti tyttö, Hän rakastaa minua, Revitään rikki se rakkaus.

Hääpaikkakin löytyi viimein, ja aivan ihana paikka löytyikin. Hyvähän se on, että pidämme paikasta, missä aiomme juhlat järjestää, mutta en voinut kuvitellakaan, että meidän budjetilla ja aikataululla voisi löytyä niin upea tila. Mutta koska tämä ei ole mikään hääblogi, niin säästän teidät suuremmilta hääjutuilta. Kuvasta kuitenkin näkyy hääpaikastamme yksi kohta ja vitsailimme jo Jurin kanssa, että nousemme parvekkeelle vilkuttamaan vieraille kuin mokomatkin kuninkaalliset.

Huomenna on tarkoitus mennä etsimään hääpukua – kyllä, olen näin myöhässä asian kanssa, mutta olen sen verran luottavainen, että kyllä tässä miljoonakaupungissa mekkoja löytyy jos jonkimoista! – ja ei voisi oikeastaan yhtään vähempää kiinnostaa. Mutta nyt se on hoidettava, koska aikaa ei kuitenkaan loputtomasti ole. Vanhempani tulevat tänne ennen häitä ja haluavat käydä jossain muuallakin reissussa, joten suuntaamme varmaan Budapestiin loppukuusta. Vinkkejä otetaan mielellään vastaan!

Tarkoitus on sitä ennen kyllä kirjoittaa blogiini kirjallisista kävelyretkistäni Prahassa ja täällä Berliinissä. Olemme katsoneet nyt myös ihan mielettömän hyviä dokumentteja, ja aloinkin toivoen miettiä että olisikohan dokumenteille samanlaista palvelua kuin kirjoille on Goodreads. Tiedättekö onko tällaista ohjelmaa, jonne voisi kätevästi listata katsotut dokumentit ja lukea muiden käyttäjien arvioita niistä? Minut saa muuten lisätä Goodreadsissa ystäväksi, nimimerkkini palvelussa on Hanna Kirjainten virrassa.  

Searching for Sugar man oli erittäin hyvä dokumentti 60-luvulla Etelä-Afrikassa kuuluisaksi tulleesta yhdysvaltalaisesta folkmuusikosta Sixto Rodriguezista. Mie, kuten suurin osa ihmisistä, ei ole kuitenkaan ennen tätä dokumenttia kuullut muusikosta saati hänen musiikkiaan. Dokumentin jälkeen olen kuitenkin kuunnellut kappaleita uudelleen ja uudelleen. Tarina on uskomaton, ja jo sen tähden suosittelen dokumentin katsomista. Jälkikäteen luin kommentteja, että osa kokee Oscarin dokumentistaan voittaneiden tekijöiden tahallaan jättäneen pois sen, että Rodrigues oli keikkaillut aikanaan myös Australiassa, mutta tämä tieto ei minusta ole mitenkään oleellinen tämän dokumentin ja nimenomaan muusikon etsimisen kannalta. Kiinnostavampaa on: Miksi kotimaassaan tuntematon, erittäin lahjakas muusikko oli supertähti Etelä-Afrikassa? Vaikka hänen musiikkiaan ei markkinoitu mitenkään, eikä muusikko itsekään tiennyt, että hänen musiikkiaan niin paljon muualla päin maailmaa kuunneltiin.

Enempää en kerro, sillä tahdon, että mahdollisimman moni saa nauttia dokumentista ja tarinan imusta. Oman lisänsä kokemukseen toi se, että katsoimme sen miltei kahdestaan elokuvateatterissa, jossa sai juoda myös olutta samalla. Mie en juo olutta, mutta arvostan tuollaista vapautta ja luottamusta aikuisiin ihmisiin. Jäin kyllä miettimään, onnistuiskohan Suomessa sama vai menisikö se sitten kuitenkin leffakännäämiseksi...

Muita hyviä dokumentteja, joita olemme nyt katsoneet: Undefeatables ja Five broken cameras. Täksi illaksi yritän löytää taas hyvän dokumentin, sillä olen nyt nauttinut niiden katsomisesta enemmän kuin elokuvien – vaikka rakastan elokuvien katsomista! Onko kenelläkään suosituksia, jos sattuisi täällä pyörimään vielä?

Löysin Kekkosen! Juri hyvän elokuvateatterin. Ja join yhden hyvän kirjan kanssa ihan hupsunmakuista juomaa.

Olen kyllä niin iloinen kuin vain voisin kuvitella olevani. Uskomaton kesä, vaikka perusstressaajana mietin jo ihan liikaa kotiinpaluuta. Vaikka rakastankin Helsinkiä ja minulla on ikävä ystäviä ja Petjaa, on tällainen irtiotto omasta perusarjesta aika veikeä tapa elää. Olen onnekas, että pystyin töiden puolesta järjestämään Berliini-kesän.

Lopuksi vielä muistutan, että Blogistanian toinen kesälukumaraton on ensi viikolla. En ole vielä varma, ehdinkö siihen osallistua, mutta yritän ehkä puolimaratonia tiiliskivellä. Edellinen maraton oli menestys, tempaukseen osallistui 25 blogistia, jotka lukivat vuorokaudessa yhteensä huimat 20 173 sivua! Meneeköhän keskiviikkona tuo ennätys rikki?

Vähän erilaisempi blogijuttuni päättyy nyt tähän ja kirjoitan seuraavaksi ihan niistä kirjoista! Kiitos, jos jaksoit kuulumisiani lukea. :)