Olipa ihana tulla takaisin Helsinkiin ja aloittaa vuosi pitkällä kirjastokäynnillä.
En ole pitkään aikaan ehtinyt tai kehdannut kunnolla selailla kirjoja. Minulla on jotenkin koko ajan ollut monta kirjaa kesken ja jonkinlainen varmuus siitä, että mitä seuraavaksi lukisin. Onhan minulla nytkin omatkin hyllyt täynnä kirjoja, mutta kuinka ihana oli tehdä löytöjä ilman sen kummempia etukäteisodotuksia. Ei ollut varauksia, en katsonut uutuushyllylle päin, etsin vain jotain. Ja paljon löysinkin.
Nyt lattiallani on pieni kirjakaaos, sillä ihastellen valitsin ensimmäisen kirjan illaksi.
Tällaisia kirjastoreissuja olen tietämättäni kaivannut, sillä ennen kirjablogeja, kirjallisuusopintoja ja kirja-alalla työskentelyä valitsin kirjani juuri näin umpimähkäisesti. En väitä tuntevani – tietenkään – kaikkia kirjoja ja kirjailijoita, mutta olin kuitenkin vähemmän tietoinen siitä, mitä muut lukevat ja mitä tulisi lukea ja saatoin tehdä suuria kirjalöytöjä kirjaston hyllyjen kätköistä.
Nyt valitsin kirjoja myös itselleni täysin tuntemattomilta kirjailijoilta, mutta huomasin silti vältteleväni tiiliskiviromaaneja tuntemattomilta kirjailijoilta. Otin myös kirjoja kirjailijoilta, joiden uudemmasta teoksesta olen pitänyt paljon, mutta alkupään tuotantoa en tunne juuri lainkaan. Ihana aloittaa vuosi yllätyskirjoilla, toivon kovasti, että näistä saan kirjoitettua hyviä lukuvinkkejä myös muille.
Mutta menkää muutkin kirjastoon ja tehkää yllätyslöytöjä – aivan ihana tunne!
Ne unenomaiset hortoilut kirjaston käytävillä, jonka jälkeen jotenkin havahtuu lainausmaatin äärellä sylissä juuri oikeankokoinen pino kirjoja, on kyllä melkein taianomaisia. On siinäkin pakko olla joku oma flow- tai meditaatiotila kyseessä. Toisaalta on ihan hirveän ärsyttävää, kun se ei onnistu. Mikään kirja ei tunnu kiinnostavan ja ne oikeat lymyää mystisesti jossain piilossa.
VastaaPoistaVoi että! Juuri tuota haahuilua kaipaan kirjastoreissuilta, sitä, että voi tehdä mielettömiä löytöjä ja jälkikäteen selailla isoa pinoa vielä olohuoneen matolla ja miettiä, mitä sitä nyt alkaisikaan lukea. Tuli kiva fiilis jo sen tunteen muistamisesta :).
VastaaPoistaMinä valitsin ennen kirjani lähes aina noin. Vaeltelin kirjastossa ja valitsin nimen, kannen, takakannen perusteella usein tietämättä kirjasta tai kirjailijasta yhtään enempää. Se oli ihanaa! Ja on se edelleenkin. Toisaalta taas blogin kanssa on kiva pysyä kärryillä uutuuksista ja saada lukuvinkkejä. Usein kun summamutikassa valitut kirjat voivat olla myös ihan huteja. No toisaalta niin voivat olla myös muiden suosittelemat, jos siitä lähdetään liikkelle.
VastaaPoistaValitettavan usein kyllä huomaa lukevan blogiystävällisiä kirjoja. Ehkä pitäisi kuitenkin uskaltaa edelleen valita myös ihan vaikka nimen perusteella kirja.
Mutta ihanaa, että sinä löysit ilon tuosta kirjastoreissustasi! Toivotaan, että tulet pian bloggailemaan upeista löydöistä ;)
Ihana postaus! <3
VastaaPoistaTuo onkin ihan parasta, lainata jotakin umpimähkään ja löytää jokin itselle uusi, mainio kirja tai kirjailija. Kirjabloggaaminen on tosin omalla kohdallanikin lisännyt tietoisuutta kirjoista, ja etenkin uudempien kirjojen kohdalla useimmat teokset ovat aina "jostain blogista tuttuja". :) Myös blogin aikana olen muuten tehnyt ainakin yhden napakymppivalinnan umpimähkään: lainasin Asko Sahlbergin Yhdynnän, siitä tuli yksi Elämäni Kirjoista ja Sahlbergista suosikkikirjailijani.
Bongasin kuvastasi Salmisen Varaston ja Chopinin Heräämisen, jotka kummatkin löytyvät myös omasta kirjastokasastani, ja aion myös ne lukea pian.
Komppaan Saraa, tämä oli tosi kivaa luettavaa! Onhan se Sahlbergin loistava kirjakin tuossa kuvassa. :) Myös Eeva Tikan Alumiinikihlat osui silmään, sitä en ole lukenut. Ja Auster ja Steinbeck (mikähän kirja?) ja...
PoistaItse katson kirjastossa aina ensimmäisenä palautushyllyt ja kaikki hyllynpäädyt ja muut kohdat, joihin on laitettu kirjoja esille. Niistä voi tehdä mukavia herätelöytöjä, monilla kirjastonhoitajilla on selvästi hyvä maku. Englanninkielisen kaunokirjallisuuden osaston silmäilen usein läpi kokonaisuudessaan, niitä hyllyjä ei Tampereella ole pääkirjastossakaan niin paljon että siihen menisi liikaa aikaa. Suomenkielisiä on sen verran, että niihin tulee tehtyä perusteellisempi katsaus vain silloin, kun ei varmasti ole kiire minnekään. :) Onhan kirjastoon kiva mennä myös valmiin listan kanssa, mutta yllätyslöydöt ovat kaikkein parhaita!
Hehe, niinpäs onkin, nimittäin Yhdyntä tuolla alla! Minä sokea! :D Ja Alumiinikihlatkin, sekin minulla on lainassa!
PoistaJa komppaan muutenkin Pekkaa, minäkin katson aina ensin palautushyllyt ja ne hyllynpäädyt, niissä on tosiaan usein erittäin hyviä kirjoja esillä. Ja englanninkieliset hyllyt tutkin aina myös kokonaisuudessaan, eli samoja polkuja kuljetaan. :D
Hih Sara, törmäillään! Tuntuuko sinustakin joskus siltä, että tunnet enkkuhyllyt jo läpikotaisin? Toisaalta ihan kätevää, näkee heti jos sinne on tullut jotain uutta. :D
PoistaPekka, joo törmäillään! :D Ja tuntuu! Siksi onkin niin hienoa jos hyllystä löytyy jotain uutta, ja varsinkin joku semmoinen kirja jota olen vaikkapa jonkun blogissa ja sen jälkeen Adlibriksessä katsellut himoiten. :)
PoistaKauhean irvokasta sanoa näin, mutta Saran ansiosta Yhdyntä on minulle tuttu löytö. :D
Poista:D
PoistaKyllä, tuota toivon kirjastoreissultani minäkin! Ja yhdet rakkaimmista lukukokemukseni olen löytänyt juuri tuolla tavalla. Silloin ennen...
VastaaPoistaIhanaa! Umpimähkäinen lainailu on hieman jäänyt, totta, joskus tulee tehtyä yllättäviä löytöjä. Ehkä voisi yrittää tarttua hetkeen, mennä kirjastoon, lainata.. Odotan kovasti, että lähikirjastomme remontti vihdoin loppuu helmikuussa ja kirjastoon pääsee taas hups tuosta noin vain.
VastaaPoistaHienosti kuvaat kirjastokäyntiäsi; oikein tunnen nenässäni kirjaston ja kirjojen ihanan tuoksun!
VastaaPoistaSuurin osa mun lukemisista tulee hankittua tuolla samalla tekniikalla. Kirjastossa harhailu päämäärättömästi on vaan niin kivaa. Mä en siis jostain syystä pahemmin ota lukuvinkkejä blogeista.
VastaaPoistaSuunnittelematon ja kiireetön kirjastohaahuilu on ihanaa <3 Harmi vain kun nykyään tulee tehtyä enemmän sellaisia täsmäiskuja, on tiedettävä mitä hakee varsinkin jos on koko perheen kanssa liikkeellä. Tosin loppuvuodesta (ja nyt vielä alkuvuodestakin jonkin aikaa) minulla oli säännöllinen kirjastotunti tyttären harrastuksen myötä, oli ihanaa kierrellä ja pysähtyä johonkin lukemaan :)
VastaaPoistaVoi että, onpa tullut ihania kommentteja. Monelle selvästi tämmöinen haahuilu hyllyjen välissä on rakasta. Mie olen nyt niin pitkään hakenut kirjastosta vain varauksia ja jotain täsmähankintoja, niin siksi ihastelin tämmöistä "hurjastelutoimintaa".
VastaaPoistaKirjastoissa on ihan oma tunnelmansa aina ja haahuilu hyllyjen välissä ihanaa. Turun kirjastossa aikoinaan tuli aina sellainen olo, että matkusti ihan eri aikaan ja ulottuvuuteen. Onhan se hieno vieläkin ja mahtavassa ympäristössä siinä Tuomiokirkon ja joen lähellä, mutta hiukan eri tavalla. Enkä pääse sinne niin usein, kun asutaan täällä Helsingin kyljessä...
VastaaPoista<3 Tuollaiset kirjastoreissut ovat parhaita! Napata hyllystä jotain umpimähkään ja haastaa itsensä lukemaan jotain täysin tuntematonta. Toisinaan sillä tavalla löytyy ihania yllätyksiä!
VastaaPoista